Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Runonlaulaja Kuittijärven rannoilta

Kalevalan kuulusat runonlaulajat Marija Mihejeva (oik.) ta Tat’t’ana Perttunen.

Starinoja, lauluja, runoja, šanontoja Marija Mihejeva oli kuullun ihan pikkulapšešta šuahen. Pienenä tyttönä Marija oikein tykkäsi kuunnella tuaton ta muamon kertomie runoja ta starinoja. Tytöllä oli tarkka korva ta oikein hyvä muisti. Starinat ta runot ylen ruttoh painuttih hänen muistih, hiän kerto niitä potruškoillah ta välillä lisäsi ta kekši niih mitänih omua.

Marija šynty pieneššä Alajärven kyläššä köyhäššä talonpoikaispereheššä.  Hänen tuaton Iivana Korkkojevin juuret oltih Vuonnisešta, muamo Varvara oli Ijevlevin šukuo Alajärveštä.

Marija mäni miehellä 18-vuotisena Alajärven prihalla Matti Mihejevilla.

Monta koetušta ta iskuo oli šattun Marija Mihejevan ošalla, niin kuin ni monet muutki šen ajan naiset, hiän joutu käršimäh kovie aikoja. Marijan mieš Matti kuoli aikaseh, naini jäi yksin viijen lapšen kera.

Marija Mihejevan nimi tuli tunnetukši šovan jälkeh. Šilloin hiän šepitti äijän uušie runoja ta kekši starinoja, kumpasie julkaistih Karjalan lehtilöissä. Šovanjälkisinä vuosina kanšanrunouvešta oli tullun oikein šuosittu. Marija Mihejeva ta monet muut kanšanrunouven tietäjät aktiivisešti ošallissuttih yhteiskunnalliseh elämäh. Mihejevua kučuttih esittämäh runoja ta starinoja koulujen opaštujilla ta lapšiekotien kašvattiloilla.

Mihejevan luomistyö šai šuuren mainehen kanšanrunouven, folkloristien ta lehtimiehien anšijošta. Häneltä oli tallennettu lukusie runoja ta starinoja. Naini tiesi äijän loiččuja ta joikuja. Ajan piäštä Mihejevan luomistyö šai yleistä tunnuššušta. Hänet kučuttih tietokonferenššiloih, hänen lauluja, runoja, starinoja painettih lehtilöissä. Marija Mihejeva hyväkšyttih SNTL:n Kirjailijaliiton jäšenekši. Vuotena 1949 Mihejeva ošallistu Kalevala-eepossan 100-vuotispäivällä omissettuih juhlatilaisuukših, a vuotena 1959 hiän esiinty Karjalan taitehen päivissä Moskovašša.

Marija Mihejeva oli jättän jälkeläisillä pohatan kulttuuriperinnön. Runonlaulaja kuoli vuotena 1969 Kalevalašša, hänellä oli 85 vuotta. Mihejeva on hauvattih pos’olkan kalmismualla. Kalevalan yksi katuloista on šuanun Mihejevan nimen. Talo, missä runonlaulaja eli viimesie vuosie, kuuluu Kalevalan kulttuurireitin nähtävyyškohtehih.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat