Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Monipuolini Kalevala

Peregudki-lapšien yhtyveh mielelläh ošallistuu erilaisih laulu- ta tanššipitoloih.

Konservatorijan musiikin istorijan ošaštolla keräyvyttih tietomiehet, šoittajat, musiikin opaštajat, opaštujat ta kirjaštonjohtajat. Hyö mielelläh kerrottih omašta työštä, kumpani liittyy Kalevala-eepoššah.

Kalle Raution nimisen musiikkiopiston opaštajat Violetta Žukova ta Tatjana Ananjeva kerrottih etnokulttuurin šuunnašta lapšien musiikkiopaštamisešša. Hyvänä esimerkkinä oli rahvahan musiikin lapšienyhtyveh Peregudki. Musiikkikašvatukšešta kerto ansamblin johtaja Violetta Žukova:

– Peregudki on lapšien laululaji. Meijän yhtyveh ilmešty vuotena 1990. Kollektiivissa on eri ikäsie ryhmie, ihan pienie lapšie, keški-ikäsie šekä opiston opaštujie.  Omašša tuotannošša myö käytämmä kanšanpukuja, kanšanmusiikkie ta -tanššija, Kalevala-eepossan motiivija. Ajattelemma, jotta lapšien pitäy tietyä Karjalan kulttuurie.

Ansamblin kuoronjohtaja Tatjana Ananjeva kerto pedagogisešta šuunnašta.  Opaštaja kerto kešäkoulušta ta kešäyliopistošta. Tavallisešti kešällä lapšet eri ikäryhmistä lähetäh kyläh tai Kiži-šuarella. Hyö paissah kyläläisien kera, kuunnellah kanšanlauluja, eletäh kyläššä ta kerätäh folkloorimaterialie.

Lisäkoulutukšen opaštaja Nadežda Drobiševskaja omien pienien kantele-šoittajien kera esitti kolme kompositijuo, yksi niistä oli Kulkusien tanšši, kumpaista šoittajat esitettih enšimmäistä kertua. Še on Anastasija Salon uuši musiikkityö. Šen lisäkši Anastasija Salo opaštujan Aleksandr Antipin kera šoitettih duetissa ta kerrottih, mitein hyö yheššä šävellettih musiikkie ta tutuššuttih Kalevalah.

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat