Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Šotakauhut lapšen šilmin

Muistopäivän uattona Karjalan Kanšallisešša kirjaštošša piettih tilaisuuš, kumpaseh keräyty šotaveteraanija, piiritetyn Leningradin eläjie, keškityšleirien entisie vankija.

Petroskoissa jo monta vuotta toimiu fašismin uhrien muiston musejo. Tämänkaltasie musejoita on olomašša vain kakši; yksi on Moskovašša, toini – Petroskoissa. Musejo oli peruššettu keškityšleirien entisien alaikäsien vankien voimilla. Nykyjäh šen johtajana on Vladimir Bordanovski.

Vladimir Bordanovski oikien hyvin tietäy mi on šota. Pienenä poikana hiän oli koken kaikki šovan kauhut. Vladimir on šyntyn vuotena 1937 Valkovenäjällä, Gomelin alovehella. Lapšuušaika tuntu niin hyvältä ta huolettomalta kuni ei alkan šota. Yheššä kahen veikon ta ämmön kera hiän joutu Ozariči-keškityšleirih.

Tapuamiseh oli tullun äijän nuorie, hyö tarkkah kuunneltih entisien vankien kertomukšie. Tuškinpa myö, nuoret, voima ymmärtyä ta täyšin kuvitella mitä nämä ihmiset jouvuttih kokemah lapšina. Tänäpiänä ei mahu piäh, jotta šemmoni vois olla mahollista.

– Himottais kiäntyö virkamiehien ta valtijojen johtajien puoleh, jotta hyö aina muissettais tämän ikävän kokemukšen ta yritettäis šelvitä ristiriitojakeškuštelomalla, neuvottelomalla, šopimalla šallimatta šemmoista kauhieta väkivaltua, Lenina Makejeva toivo.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat