Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Runonlaulajien šuku

Lesosien šuvun muistomerkki Venehjärvellä.

Vienankarjalaini Lesosien šuku on hyvin kuulusa kuin Karjalašša, niin ni Šuomešša. Täššä šuvušša on ollun tietäjie, parantajie ta monie tunnetuimpie runonlaulajie. Šuvun kantakylänä on Venehjärvi, kumpani on šuomelais-venäläisen rajan lähellä. Ei ole missänä kirjutettu, ka šuvulta šuvulla on kerrottu šiitä, jotta Lesoset tultih tänne elämäh 1500-luvulla. Nyt heitä on äijän muajilmašša, a omašša kotikyläššä Lesoset eletäh vain ainuošša talošša, kumpasen isäntänä on Šanteri Lesonen.

Vuotena 2010 Šuomen Oulušša Lesosien šukujuhlašša peruššettih Lesosien šukušeura. Šen piälikökši tuli Sari Heimonen, kumpani kuuluu Lesosien šukuh. Šamalla Oulušša piettih enšimmäini kerähmö. Kerähmöh tuli Lesosien jälkiläisie eri maista, oli ihmisie Venäjältä, Šuomešta, Ranškašta ta Yhyšvalloista.

Lesosien šukušeuran tarkotukšena on šuvun vaiheijen ta istorijan šelvittämini, šuvun perintehien šäilyttämini, šekä šukupuun istorijan tutkimini, Lesosien šukulaisien eččo muajilmašta ta šukulaisien apu.

Tänä vuotena Lesosien šukušeuran tapuamini piettih šulakuun alušša Karjalan Šivissyššeuran Heimopäivien aikana Turušša. Kokoukšešša šeuran johtaja Sari Heimonen kučču halukkahie ošallistumah 6. oraškuuta matkah Vuokkiniemeh runonlaulajan Santra Remšujevan 100-vuotispäivällä omissetuh juhlah. Sari kerto, jotta Santra niise oli Lesosien šukuo muamon kautta. Hänen tuatto oli Ontrei Kyyrönen ta muamo Marija Jehhimäntytär Lesonen Venehjärveštä.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat