Šovašša huavotettu lapšuuš

Sohja Martynova muamon ta veikon kera šovan jälkeh. // Kuva: Kuva Martynovan pereharhiivašta.
Läheštyy päivä, konša 70 vuotta takaperin Karjalašša loppu Šuuri Isänmuallini šota. Vuosi vuuvvelta harvetah niijen rivit, ket on ošallissuttu tuoh pitkäh ta verelliseh šotah. Nyt myö šuamma tietyä juuri niiltä, ket on oltu šovan aikana lapšina ta iče muissetah, miten heilä kävi evakkomatoilla ta mitä heilä kerrottih vanhukšet. Šemmosie Piäjärveššä onnekši vielä on äijän, olen paissun niijen kera.
Vuotena 1938 Šuvannošša šyntynyt Olga Savelin tytär Grigorjeva kertou:
– Šakšalaiset ta šuomelaiset hyökättih rajan yli 3. heinäkuuta, piti äkkie lähtie pakoh, rahvaš ei voitu lehmiekänä ottua matkah. Oša Šuvannon eläjistä ei kerinnyn männä evakkoh, kun kulettih aštumalla, heitä šuomelaiset tiijuštelijat myöššytettih matalta. Niin Šuvannon eläjät oli jiäty kyläh ta oli kuitenki pärjätty šovan aikana, vaikka oli nälkä, šyötih petäjäleipyäki. Kuitenki heilä oli mahollisuuš kašvattua osrua ta pityä lehmie. Oli vielä i koulu Kiimasvuarašša, šuomelaisethan šuhtauvuttih kohtalaisešti karjalaisih. Vain šakšalaiset šitä ei tykätty, oli ikävie tapahtumie. Mečäššä toimittih partisaanit, ni muutomat kylän eläjät oltih heijän välittäjinä, 15-vuotini Matti Rotonen ta hänen čikot Mari ta Vapru. Šakšalaiset oli tapettu Vaprun lapšen muamon šilmissä ta ičen otettu vankileirih.
Šuuren Voiton päivän uattona himottais onnitella kaikkie šovan lapšie. Rupiemma muistamah ta toivomah, jotta tuommoista, mistä on kerrottu, kenkänä ei joutuis enyä käršimäh.
-
Työnnä kirjutuš
-
Lövvit ku hairahtuksen, kirjuta meile!
Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.