Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Santra innošti starinoilla ta lauluilla

Santra Remšujeva kuulu viime vuosišuan merkittävimpih vienalaisen šuullisen perintehen taitajih.

Vuokkiniemi on vanha vienankarjalaini kylä. Enšimmäistä kertua šitä mainitah aikakirjoissa vuotena 1590. Elias Lönnrot moničči kävi Vuokkiniemen volostih XIX vuosišuan enšimmäiseššä puolešša ta tapasi šielä laukunkantajie ta runonlaulajie. Tällä šeuvulla Lönnrot kirjutti Kalevalan piärunoja runonlaulajilta, kumpasien nimet kunnivoittaen šäilytäh ihmisien muississa.

Karjalan folkloorin perinneh eläy Vuokkiniemeššä nytki. Tänä vuotena tunnettu runonlaulaja Santra Remšujeva ois täyttän 100 vuotta. Oraškuun 6. päivänä 1914 Vuokkiniemen Kyyröläššä šyntynyt ta 96-vuotisena tuonilmasih šiirtynyt Santra kuulu viime vuosišuan merkittävimpih vienalaisen šuullisen perintehen taitajih.

Jo lapšena Santra oppi valtavan miärän lauluja enimmäkšeh ämmöltäh Naštolta, kumpani hänen kertomukšien mukah aina laulo. Starinoja hiän peri piäošin ukoltah Kyyrö-Matilta.

Omašša talošša Vuokkiniemen čärkällä Santra eli vuuvvešta 1973 loppuikäh. Karjalaisen perintehen tietäjän 100-vuotisjuhlan puittehissa Karjalan Sivistysseura ašetti hänen talon šeinällä muistolauvan Santran kunnivokši. Še avattih Santran punukat Iro ta Timo. Muistolautah on kirjutettu karjalakši: ”Missä šeinät, šiinä koti.” Nämä šanat tauluo varoin ehotti Santran tytär folkloristi Raisa Remšujeva, kumpani on tallentan muamon monie lauluja, starinoja ta kertomukšie.

Santran merkkipäivällä omissettuh pruasniekkah keräyty hänen šukulaisie, yštävie ta tuttavie Karjalan eri puolilta ta Šuomešta. Äijän hyvie šanoja oli šanottu, äijän Santran lauluja oli laulettu.

Pruasniekan ohjelma oli monipuolini. Santra Remšujevan muistelujuhla alko Vuokkiniemen kalmismualla. Šiinä Koštamukšen tuatto Innokenti piti šiunaukšen Santran hauvalla, šentäh kun malittu on kaikista tärkein ihmisen henkellä.

Santran šukulaiset ta pruasniekan vierahat šanottih monta hyvyä šanua tunnetušta runonlaulajašta. Hiän oli oikiena ahkerana karjalaisena naisena, kumpani tykkäsi omua muata, kieltä ta kulttuurie, ta jätti šuuren perinnön tulovilla šukupolvilla. Santra kašvatti kahekšan lašta, hänellä oli 14 punukkua ta 22 pravopunukkua, oli pravopravopunukkojaki.

Kylätalošša folkloristi Markku Nieminen kerto Santrašta ta hänen panokšešta karjalaiseh kulttuurih. Markku on tovellini Santra Remšujevan asientuntija. Hiän nauhotti Santran lauluja ta starinoja melkein 30 vuotta ta niin tallenti tämän arvokkahan uartehiston tulovilla polvilla. Nieminen on varma, jotta Santra ei ole viimeni kanšanrunouven tietäjä, niitä löytyy aina, ka šemmoista kuin Santra ei enyä voi tulla.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat