Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kaikis suurin dielo

Kursilazet ylen äijäl kiitetäh da passiboijah Vladimir Lukinua, ku häi keräi heidy yhteh da kehitti opastumah karjalan kieldy, da omua opastajuagi Marija Ivanovna Tarasovua, kudamanke ruattih kai tämä opastusvuozi. // Kuva: Jelena Filippova

Tänävuon kielen opastujien joukko sežo oli suuri, kaksitostu hengiehäi oli opastumas kursiloil. Moizii kursiloi Anuksen linnas onnuako pietäh enzi kerdua. Kaikkii, ken tahtottas opastuo karjalan kieleh, kerättih yhteh Anuksen karjalažet -yhtistyksen rahvas. Vladimir Lukin, “Anuksen karjalažien” piälikkö, kučui kursiloin opastajakse Marija Tarasovan. Marija Ivanovna vie ezmäi ebäili, sanoi kai, ku varaittau ottuakseh sih ruadoh, ku nikonzu ei ruadanuh aiguzienke. Ga yhtelläh kerras suostui. Onhäi karjalan kielen opastajal neruo da maltuo täh ruadoh. Elokuul rodieu jo nellikymmen viizi vuottu kui Marija Ivanovna ruadau školas. Häi oli enzimäziigi, ken rubei linnan školis opastamah karjalan kieldy.

Uuzi ruado – ruado aiguzienke – toven rodih mieldy myöte opastajale. Häi ylen äijäl mieldyi sih da hyvin nägyy, kui häi suvaiččou da äbäzöiččöy omii opastujii. Yhtytottu kiittäy da myvvittäy heidy. On mindäh kiittiä. Opastujat ni yhty jiähä omas opastajas – ainos kävväh, kai tarkah da čopakosti luajitah, toiči livutah opastumah, kui sanou Marija Ivanovna, ga ei sua ni azettua. Ei nikonzu Marija Ivanovna čakkua omii opastujii. Konzu ei ruohtita midägi sanuo, ainos vakustau: “Ei hairahtu vai se, kudai rua ei!”..

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat