Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Yhtehini karjalan kieli: ”puolešta” tai ”vaštah”

Šiinä esiinnyttih karjalan kielen professori Pekka Zaikov, kumpani kerto Arvid Genetzin ta Dmitri Bubrihin karjalan kielioppiloista šekä filosofijan maisteri Matti Jeskanen, kumpasen esitelmän teemana oli Pertti Virtarannan karjalan kielen tutkimukšet.

Nämä kolme mahtavua kielentutkijua oli jätetty metkittävän jälen karjalan kielen tutkimiseh. Šuomen šukukielijä tutkien Arvid Genetz šuoritti lukusie matkoja nimenomah Vienan Karjalah. Näijen matkojen pohjalla Genetz oli kirjuttan kakši tutkimušta: Tutkimuš Venäjän Karjalan kieleštä (1881) ta Tutkimuš Aunukšen kieleštä (1884).  Šuomelais-ugrilaisien kielien tutkija Dmitri Bubrih 1930-luvulla pani äijän voimie karjalan kirjakielen luomiseh. Hänen 1937 vuotena  ilmeštynyttä Karjalan kielen kielioppie monet nytki pietäh valmehena yhtehisen karjalan kielen kielioppina.

Pertti Virtarannan panoštaki karjalan kielen šäilyttämiseh on vaikie yliarvioija. Kotuksen arhiivoissa on šäilöššä yli 2000 tuntie hänen nauhottamua ainehistuo ta noin 60 000 arkistolippuo. Hiän oli julkaistan yksin tai yheššä muijen kera noin viitisenkymmentä kirjua. Hänen ottamie valokuvie löytyy runšahašti eri arhiivoista.

Matti Jeskasen mieleštä yhtehisen karjalan kielen luomini tällä vaihiella on täyttä utopijua.

Tietomiehen mieleštä, još ruvettais tällä vaihiella ševottamah niitä murtehie toini toisihis ta luomah niijen pohjalla yhtehistä kieltä, niin tuškin karjalaiset šemmoista keinotekoista kieltä tarvittais ta omakšuttais.

Martti Penttosen mieleštä juuri Bubrihin kielioppi paššuais paremmin karjalan kirjakielen luomiseh.

Pekka Zaikov ei pie yhtehisen kielen luomista mahottomana asiena. Professorin mieleštä, jos yhtehistä kieltä ruvetah kehittämäh niin sitä ei šua luuvva yksistäh Bubrihin kieliopin pohjalla. Kirillisin kirjaimin kirjutettuo Bubrihin kielioppie on äijän kritisoitu keinotekoisekši ta vaikiešti ymmärrettäväkši. Kielioppi oli valmissettu nelläššä kuukauvešša. Šitä yritettih ottua käyttöh 1930-luvulla onnakko še ei piäššyn juurtumah.

 

 

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat