Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Karjalua Jovensuus

Pajattajien kulgemine konsertale on eräs pajopruazniekan tapahtumis. Kulgemizeh yhtyi sadoi pajattajii // Kuva: Ol'ga Smotrova

Pajopruazniekku, kudaman piendyperindö sai allun vie 1800-luvun lopus Sortavalas da kudamua uvvessah ruvettih pidämäh vuvvennu 2012, piettih nygöi Jovensuus. Sortavalan da Petroskoin jälles pajattajat – karjalazen pajoperindön jatkajat da akkiloiččijat – kerryttih sih. Karjalan kieli da karjalažus Jovensuus ollah sanozin nägyvis. Linnas on kielen opastustu, yliopistos ruadau karjalan kielen professuuru, on yhteiskunnallistu liittuo, kudamat ruatah karjalan kielen da kul’tuuran kehittämizekse. Tämän hantuzis Jovensuus järjestetäh kaikenmostu piduo da tapahtumua... Seminuarua, jarmankan šohuu da kylläl pajuo, artistoin ezitysty linnan monis kohtis...

Tämän vuvven pruazniekas oli äijy uuttu. Kuundelimmo ubouuzii pajoloi da jo hyvin tuttuloi. Näimmö laval tuttuloi pajattajii da ihan uuzii pajojoukkoloi... Pruazniekan avajazis kaččojile kehitettih uuzi pajosarju karjalan kielel, kudaman muuzikan kirjuttajannu on Tiina Myllärinen Helsinkispäi. 

“Lekkujad” Helsinkispäi

“Lekkujad” on vie eräs joukko Suomes, kudai pajattau karjalakse. Sit pajattai Kristiina Olanto jatkau oman tuatan da muaman ruaduo. Suomes hyvin tutah da korgiesti arvostetah Heikki Koukkuzen da Anneli Olanton ruaduo karjalan kielen aktivistoinnu da karjalazen pajon säilyttäjinny. Heikki Koukkunen voinan jallois muutti Karjalaspäi Suomeh. Häi oli roinnuhes Suojärven Impilahten kyläh, hänen akkah Anneli Olanto on rodužin Varpu-kyläspäi.

– Minä nygöi pajatan niilöi samazii pajoloi, kudamii pajatettih minun tuatto da muamo. Nämmii rahvahan pajoloi kuulin da opastuin lapsennu. Tänäpäigi niidy suau kuulta kois vahnembien luajittulois plastinkois. Myö joukos pajatammo vai niilöi uudeh tabah, luajimmo omat sovitukset niilöile, sellittäy Kristiina Olanto. – “Lekkujad” on perustettu vuvvennu 2011. Joukon nimie duumaičimmo yhtes muamanke. Minul ičel pidäy ainos liikkuo, lekkuo kunnetah, en voi yhtes kohtas hätkie eliä. Ezmäi soitimmo jazz-muuzikkua, ga sit siirryimmö rahvahan muuzikkah. Pajatammo enimyölleh karjalakse, ga on kuda-midä pajuo suomeksegi. Sanozin, ku olen äijiä elävembi, havačun eloh, konzu pajatan karjalakse. Sidä ei ole, konzu pajatan suomekse libo angliekse. Karjalakse pajatandu on lähembi minun syväindy. Karjal on hyvä pajokieli, sen intonatsii panou pajattamah. Minun tuatto, konzu häi pagizi omien sizärienke karjalakse, muutui kerras, hänes rodih ihan toine ristikanzu, äijiä elävembi. Mugai minägi muutun nygöi, konzu pajatan karjalakse...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat