Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

KRL 25-vuottu – yhtes vai eriže?

Karjalazien, ven’alazien da toizien rahvahien keskes on äijy niidy, ket tahtotah tiediä karjalan kieli. // Kuva: Ol’ga Smotrova

Konzu perustettih Oma Mua -lehti, oli sit hyviä mieldy, gu saimmo lugemistu omal kielel. Ei olluh kebjei Pekka Zaikoval, Tatjana Klejeroval da toizil sen alan ruadajil, ga yksikai lehti oli perustettu, se oli yhtehine - karjalan kielen kaikil murdehil, ei sidä ni pidänys eroittua vienalazile da livgiläzile. Näit, nygöi jo uvvessah yhtistettih, ga äijän vähembäl painolugumiäräl. Konzu vie enne oli yhtehine lehti sie sai lugie Vladimir Melentjevan, Rudolf Toivozen da toizien vienankarjalazien kirjutuksii, nygözes Oma Mua -lehtis niidy jo en näi.

Oma Mua -lehten sillozet toimittajat Viktor Makarov, Vera Hämäläinen, L’ubov’ Baltazar, Valentina Kiuru, Vladimir Kettunen pandih äijän vägie oman viestinkandajan hyväkse, sen parendamizekse, levittämizekse ‒ ei sua niidy unohtua.

Vaigiettavu oli kirjuttua latinitsal enzi vaihies, ga harjavuimmo sih. Nygöi jo harvembah da harvembah kuuluu iänii vaihtua kogo kirjaimikko kirillitsal.

Nygöine ”Oma Mua” on ihan tostu luaduu, ku mondu vuottu tagaperin, toimittajat ollah karjalan kielen alal korgiesti opastunnuot. Gaziettu rodih kolmie kerdua suurembi ei vaigu ulgopuoles, ga syväindösgi ‒ kuvien, kirjuttajien joukon kel, kuduat eletäh Karjalan da Ven’an eri puolis, ulgomualgi.

Minun mieles nygözetgi Oma Mua -lehten toimittajat suadas korgien arvomerkin omassah ruavos, ihan kaikin virgua mainiččemattah.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat