Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kuusamon karjalaisien jälkiläisie

Kuusamo-Viena-šeuran juhla onnistu // Kuva: Galina Kundoz’orova

Kešäkuušša Šuomen Kuusamošša piettih pruasniekka, kumpani oli omissettu karjalaisen Kuusamo-Viena-šeuran 20-vuotispäivällä. Juhlan avasi šeuran johtaja Martti Mättelä. Hiän kerto šeuran peruštamisen šyistä. Kuusamošša eläy monta karjalaisien jälkiläisie, toisien lisäkši juuri Louhen piiristä.

– Meijän šeuralla nyky päiväh šuaten on šemmosie tarkotukšie, kuin järještyä ta šäilyttyä šuhtehie omien kantatuattojen jälkiläisien kera, šäilyttyä karjalan kieltä ta karjalaisien perintehie, korošti Martti Mättelä.

Virallisien avajaisien jälkeh oli pruasniekkakonsertti, kumpasen valmissettih juhlan isännät ta vierahat. Yštävällistä ilmapiirie autto šäilyttyä pruasniekan vetäjä Eva Brita Manttari kaunehešša kanšallisešša puvušša. Šuomen miehien kuoro yheššä vierahien kera laulo Karjalan himnin. Hyvällä mielellä kaikki kuunneltih Martti Mättelän kantelehen šoittuo.

Seppele-runo, kumpasen luki Ebba Ahonen liikutti keräytynehie kyynälih. Runon joka rivi kerto kuuntelijilla karjalaisien vaikeista ajoista, kumpaset vuosikymmenien mittah jouvuttih käršimäh köyhyyttä ta nälkyä. Jokahini meistä tunti šen hetken, konša ihmiset ihailtih šeppälehellä niittykukista, eikä kallehista ruušuloista.

Kuusamo-Viena-šeuran juhla onnistu. Šuuret passipot šuomelaisilla yštävillä pruasniekan hyväštä järještämiseštä, lämpimäštä vaštahotošta, raha-avušta. Šamoin šuuret passipot meijän kulettajalla Nikolai Pavlovilla, kumpasen autobuššissa laulujen ta šuutkojen kera myö emmä huomannunkana, kuin mäni pitkä aika kotih šuaten.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat