Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Traktorzavodan igävuvvet

Petroskois seizoo enzimäine TDT-40-traktoru. Sen ual on kirjutettu: ”Täs traktoras algavui Karjalan traktoroin luajindu”.

Petroskoin Aleksandrovskoi zavodu algoi ruadua heinykuul 1774 vuvvel da vähilleh puolentostu sadua vuottu oli kaikis tärgevin vojennoi laitos kogo Ven’al, kudai azui puuškii da snar’uadoi armieh da laivasoh niškoi.

Vuvven 1956 Ven’an valdukunnan piätöksen mugah Oniegan konehzavodu muutui Oniegan traktorzavodakse. Jo sinävuon kezäkuun 29. päiväl zavodas piäzi enzimäine traktor.

Uvven zavodan enzimäzenny piämiehenny oli Ivan Vasiljevič Gračov, kudai loppi Leningruadan meččytehniellizen akadeemien.

Rahvas kunnivoittih da uskottih händy. Zavodan piämies huondeksil kuvven čuasun aigah jo oli ruavos.

Vähäs aijas muutui zavodan nägö. Oli uvvistettu vahnat da azuttu uvvet ozastot. Kaikkeh pättävät ravvan leikkuajat laittehet muututtih vaikuttajembih erillizih automuattizih da puoliautomuattizih laittehih. Nygöi nevvondoin da istundoloin aigu lyheni.

Vuottamatoi oza

Parahite 1956 vuvvel minä lopin Mončegorskan tehnikuman da metallurgannu minuu työttih ruadoh Kazahstanah Balhašan vaskimetallurguzavodah. Sinne minä nikui ei voinnuh ajua, ku minun Rodinjärvi-kyläzeh jiädih elämäh vaiku kahtei minun mama da viizivuodine sizär Lid’a. Petroskoile tulduu minä kerras rubein eččimäh ruaduo, ga nikus en löydänyh. Lopukse minule n’evvottih mennä Onieguzavodah da minä puutuin sinne vahniman metallurgan ozastoh, kus minuu vastah otti Lev Markovič Pevzner. Häi tarkah kačoi minun dokumentat, pidi paginua minun kel da lopukse sanoi:

‒ Otammo sinuu ruadoh meijän ozastoh.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat