Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Šielä linnut ei lauleta

Petroskoilaisen kuvanveštäjän Grigori Saltupin luajitušša granittimemoriaalissa on kirjutettu: ”Ihmiset, elkyä tappakkua toini toista”. // Kuva: Maikki Spitsina

Vuuvvešta 1999 alkuan joka vuosi 5. elokuuta Karhumäjen piirin Sandarmoh-paikašša pietäh poliittisvainojen uhrien muistopäivällä omissettuja šurutilaisuukšie.

Šiih paikkah keräyvytäh niijen ihmisien lapšet ta punukat, kumpasilla tämä mua tuli kuolomašijakši. Hyö muissellah karkotušaikoina šyyttä šurmattuja. Täššä kohašša kymmenen hehtaarin pinta-alalla oli šurmattu ta hauvattu 58:n kanšallisuuvven ta yhentoista uškonnon ihmisie. Memorialin alovehella eri kanšojen etuštajien voimilla on ašetettu muistomerkkijä.

Sandarmohissa on noššettu Georgi Voittajan puučasoun’a, kumpasen ovet aina on auki ta šuurešša kirjašša on luveteltu tunnissettujen uhrijen nimet.

Sandarmoh on Venäjän Luoteisošan šuurimpie 1937–1938 vuosina ammuttujen uhrien hautaušpaikka. Šen paikan löysi Memorial-yhissykšen matkakunta Juri Dmitrijevin joholla vuuvven 1997 heinäkuušša. Šiitä on tullun muistopaikka, kumpani yhistäy eri-ikäsie eri kanšallisuukšien, uškontojen ta šivissykšen ihmisie. Muistopäivänä eri kaupunkiloista ta eri maista tänne tullah niijen heimolaiset ta läheiset, ket on hauvattu tällä karjaisella mualla.

Šurutilaisuuteh keräytynehet kunnivoitettih šuuren terrorin uhrien muistuo hetken hil’l’aisuuvvella. Jokahisen piäššä pyöri kyšymykšie: ”Mintäh niin tapahtu? Mistä šyyštä?” Kanšallisien muistomerkkien luona piettih muistoseremonijat ta sluušpat eri kielillä.

Konša tulet tänne, Sandarmoh-paikalla, enši nävöltäh tuntuu, jotta še on ihan tavallini meččä, petäjikkö. Tiälä on hyvä, puhaš ilma, on helppo henkittyä. Ka konša niät ne loppumattomat hauvat, muistorissit, paččahat, kuvat petäjien runkoloissa tuška täyttäy šyväimen. Ei, še ei ole tavallini meččä, še on ”rahvahan vihamiehien” kauhie kuolinčuppu. Šanotah, jotta šielä konšana ei lauleta linnut.

Ei šua, jotta šemmoset kauhiet tapahtumat toissuttais. Grigori Saltupin veštämä šuuri muistopačaš ikäh kuin karjuis ”Rahvaš, elkyä tappakkua toini toista!”

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat