Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Ennevahnallizeh svuad’bah näh

Ku tulou svuad’bupäivy, ženihy tulou oman rodn’ukunnanke andilahalluo. Ristižä da ženihän družkat ollah vahnimat svuad’ban vedäjät. Otetah vahnembazii sevoittarii, diädii da t’outti vastinehien kel. Andilahan puoles sežo oldih sevoittaret akoin da ukkoloin kel, sizäret da vellet ukkoloin da akoin kel. Andilahal oldih kai podruugat. Kaiken svuad’ban aijan podruugat pajatettih vesselii dai omal aigua igävii pajoloi. Enzi päivän, ku tuldih ženihän puoli andilahalluo, andilahal pidi tulla ženihäle vastah. Enne sidä podruugat pajonke šuoritettih andilastu ženihäle vastah. Puaksuh ženihiä kižaitettih. Vastah työttih tyttölöi konzu kedä fatois da valgielois sovis. Ženihäl pidi tutta oma andilas. Nareko mene tiijä mi työtäh tyttyö, ženihy ei primi omakse, jälgimäi työtäh vahnu babi libo kätkytniekku lapsi, sanotah, jo kai tytöt taluimmo, enämbiä ei ole nikedä. Ženihy ei mene pertih, prižmiy oman tytön, eiga lähtöy muijale eččimäh. Sit jälgimäi tulou oma kozittu tyttö, kudai andoi valkat. Sit mennäh kaikin pertih, tytöt-podruugat pajonke ielpäi, andilas ženihänke peräh, sit muut gost’at. Se päivy kai gostitah andilahan talois, ga voidih gostie vie tostugi päiviä, vai andilastu ženihänke yhteh ei pandu muata. Tossupäivän huondesveron jälles gost’at ženihän puolespäi varustetahes andilahanke ženihän luo. A koispäi lähtijes andilastu itketti iänelitkettäi naine... 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat