Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Marja-Makoveina kiitetäh luontuo antimistah

Kalevalan kirikön pappi isä Jevgeni pyhitti kaikki juhlan ruuvvat. // Kuva: Ol'ga Melentjeva

Vielä 1960–70 -luvulla kylä oli täynnä elämyä: rahvaš elettih tiälä vakituisešti, ruattih fermalla ta meččätöissä, tiälä toimittih kaupat, koulu, felššeripunkti. Kyläššä oli oma leipomo, klubi. 1990-luvulla Uhtuon sovhoosi, mih kuulu Vuonnisen ferma, lopetti toimintah. Kylän rahvaš ruvettih šiirtymäh toisih paikkoih, laitokšet pantih kiini ta kylä tyhjeni.  

Kuitenki šiitä huolimatta elämä Vuonnisešša ei ole šammun. Nykyjäh vakituisešti kyläššä eläy vain muutoma henki, ka kešällä kylänelämä vilkaštuu, entiset vuonnislaiset tullah kotikyläh kešyä viettämäh. Tien varrella šeisou kylän kauppa, mihi matkuštaja voit pistäytyö oštua mitänih šyötävyä juotavua, tilata čäijyö sriäpnien kera.     

Kun tie olis paremmašša kunnošša, niin varmašti enemmän rahvašta kävis ihailomah kaunehie kylämaisemie. Vuonnisen šeuvun antosat vesistöt ta mahtavat mečät muanitetah tänne kalaštajie ta mečäštäjie. Kalaššukšen ta mečäššykšen harraštajat käyväh tiälä ympäri vuuvven ajan. Pität matat, jyrkät termät ta kuoppasat tiet ei heitä pelota eikä pietä.

 

Kylän uuši časoun’a

1800-luvulla Vuonnisen Jyrkilän törmällä šeiso časoun’a. Vanhuuteh takie časoun’a oli purettu 1800-luvun lopušša, kuitenki šen näkö on šäilyn nykypäivih šuate matkuštajan ta valokuvuajan I. K. Inhan valokuvašša.  Vuotena 1894 Inha kävi kuvaušmatalla Vienašša ta valokuvasi Vuonnisen časoun’an.

Vanha, ajašta kallistunut ta ränčistynyt kylänčasoun’a tuli hyvin tunnetukši juuri šen kuvan anšijošta. Tuškin valokuvuaja ta kirjailija Inha olis voinun šilloin kuvittella, jotta yli šuankahenkymmenen vuuvven piäštä juuri še hänen ottama kuva tulou malliksi uuvven časoun’an rakentamiseh... 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat