Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kylän vahnin

Lidija Oleševa on rahmannoi da hyväntahtoine emändy. // Kuva: Jelena Filippova

Orzegah omamualazii vikse nikonzu ei käynnyh. Rouno ku lähäl kylä olis, kaikkiedah 30 kilometrii linnaspäi, ga kuilienne tässäh emmo piässyh sinne. Helpo piästägi olis. Ollou ku oma mašin, ga terväh ajat. Autobusat kävväh kezäl, kai kolme kerdua päiväs. Talven aigua piäzet poujezdal, kaksikymmen minuuttua matkas dai olet paikan piäl. Ei ni lippu kallis ole, 38 rubl’ua. Kezäl kyläs eläjiä da kyläh kävyjiä on enämbi, kyläs ymbäri ku on duaččua.  Talvekse jiäy toinah kolmekymmen-nellikymmen hengie kaikkiedah.

Lidija Oleševa jo yheksäs vuozi eläy Orzegas ymbäri vuvven. Ukonke vuvvennu 1994 ostettih kyläs kodi. Ezmäi muite käydih, a sit jongoi dostalikse muutettih Petroskoispäi sinne. Ukon kuoltuu rodieu jo viijes talvi kui Lidija rubieu elämäh yksinäh.

Kylän da kyläläzien hyväkse

Kylä omal aigua ei olluh pieni. Oligo lehmykarju, oligo kluubu da päivykodi, oli alguškola kai, oldihgi laukat. Nygöi nimidä ei jiännyh. Kylä kučistui, rahvastu väheni. Lastu školas opastujua nygöi onnuako vai yksi on, händygi vedelläh linnah školah. Laukkua ku omua ei ole, ga paha on. Kolme kerdua nedälis kävyy autolaukku. Vie eriže tuvvah maidohistu, lihahistu da kalahistu. Kaikkii dieloloi sellittämäh tulou ajua D’ärvenojah, ku Orzega kuuluu sen kylähaldivoh. Ainos konzu midä pidäy kyläläzile, ga nämmis dielolois heidy auttau Lidija Oleševa. Ezmäi rahvas kiännytäh hänen puoleh, sit inehmine iellehpäi työndäy zajavleniet libo rahvahan pakičukset.  

– Käydih kuilienne kyläh deputuatat. Kyzyttih: “Midäbo la teile pidäy?” “Kaivo, sanoimmo, – luajikkua”. Luajittihgi, oma sana piettih. Olis kirjastogi kohendettavu, kunne voizimmo kerävyö, ga konzu luajittanehgi se, sanelou Lidija Petrovna... 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat