Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Silmykaivoine ei tyhjene

Hyvänny lahjannu Zinaida Timofejevnan vuozipäiväkse rodih nimilaudaine “Školan uuličču, 7” karjalan kielel, kudai roih azetettu runoilijan koin seinäle. // Kuva: Jelena Filippova

Kirjuttajan kunnivokse lähäl školua, kus Zinaida Timofejevna ruadoi piäl 30 vuottu istutettih koivuloin kujo. Anuksen karjalazet -yhteiskunnallizel järjestöl on hyvä perindö festivualin päivänny jagua pihoin karjalankielizet nimilaudazet. Järjestön projektu jatkuu kolme vuottu. Škol’naja piha, kudual eläy Zinaida Dubinina, rodih projektas viijendekse pihakse.

– Myö tiezimmö, gu Zinaida Timofejevnale tänävuon täydyy 80 vuottu, da vie mennytvuon piätimmö azuo Škol’naja-pihan nimilaudazet, meijän mieles se on hyvä lahju vuozipäiväkse, sanelou Anuksen karjalazet -järjestön johtai Vladimir Lukin.

Festivualin gostii Kotkatjärven školan pihas otettih vastah Koivikko-pajojoukko  da rahvahallizien soittimien ansambli ”Soittajat”. Siegi ruadoi muasteriloin jarmanku, kudaman aigah sai ostua Karjalan neroniekoin käziruadoloi: tuohes luajittuloi ezinehii, hurstiloi, čomenduksii da äijy midä muudu. Školas pietyn ekskursien aigah gost’at voidih tuttavuo školan histourieh da muzeih.

Kui literatuurufestivuali voi olla ilmai paginoi literatuuras? Kai gost’at juattih eri joukkoloih. Pienimien školaniekoinke vastavuttih Tamara Ščerbakova, Vera Larionova da Aleksandr Saveljev. Hyö kižattih lapsienke, pajatettih pajoloi da lugiettih runoloi. Vahnembat školaniekat sego aiguzet rahvas kerävyttih Välly mikrofounu-vastavuksele. Sen aigah paistih karjalankielizen literatuuran kehittämizes, lugiettih uuzii runoloi sego ozutettih uuzii kniigoi, kudualoi tänävuon piäzi ilmah äijy. Niilöin joukos ollah Vladimir Brendojevan "Ei ole suurembua ozua", Iivan Savinan Oma kibussah -kniigu, Nikolai Riškinan pajokogomus ”Terveh, pajo!”, Jekaterina Borisovan Kaksi jogie -runokniigaine sego Tamara Ščerbakovan Meijän ruavot päivykois -kniigu. Suuren ruavon ruattih Georgii Černobrovkin da Galina Fedulova. Heijän väil päivänvalgien nägi Eloksen langu -nimine kniigu, kuduah ollah kerätty Vladimir Brendojevan da Zinaida Dubininan parahat runot da niilöin ven’ankielizet kiännökset. Monil nämmien runoloin kuultuu kai kyynälet nostih silmih, nenga hyvin kiändäjil lykysti löydiä pättävät sanat, gu ozuttua runoloin čomus.  Zinaida Dubininan sanoin mugah juuri Vladimir Brendojev kuhkutti händy kirjuttamah omal kielel.

 

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat