Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Tulieh Kongressah valmistujes

Konferensieh kerdyi lähes 150 suomelas-ugrilazien rahvahien edustajua, niilöin joukos oli 75 deleguattua. // Kuva: Ol’ga Smotrova

Sidä suomelas-ugrilazien rahvahien kongresoin välisty konferensiedu piettih jo kolmattu kerdua. Sen tarkoituksennu on sellittiä, midä oli ruattu da jäi ruadamattah mennyön suomelas-ugrilazien kongresan miärättylöis ruadolois da valmistuo tulieh kongressah – kehittiä kongresan piälimäine aihe da sivuaihiet konsul’tatiivizen nevvoston kaččelemizekse. Tulii VII Suomelas-ugrilazien rahvahien kongressu roih pietty Suomes, Lahten linnas vuvvennu 2016. Kongressua pietäh kerran nelläs vuvves.

Karjalazien puolespäi paginua piettih Natalja Antonova daTatjana Klejerova. Natalja kehitti jo lähiaigua ruveta valmistamah Kieli da opastus- kongresan ozaston ruaduo. Kuččuo sih eri mualoin opastuksen alal spetsialistoi da zakonoin tiedäjiä, ku hyö sellitettäs opastustu koskijoi zakonoi. Natalja Antonova monen vuottu ruadau kanzoinvälizes projektas ”Suomelas-ugrilazet kielet da kul’tuuru päivykodiloin opastukses”, häi paheksiu, ku meijän zakonat ollah “kaksipuolizet” da ollah tiel muamankielien opastamizele.

Hyväl projektal opastamizes alal löyhkettih mordvalazet. Hyö pandih rattahale heijän mieles ylen tolkukas projektu “Matkustai etnoškolu”. Tämän projektan mugah Saranskan školien da korgieloin školien parahat spetsialistat kävväh master-kluasoinke Mordvan eri alovehile, opastetah rahvastu kieleh, perindöllizeh folklourah da kižoih.

Inkeriläzet da komilazet kiinnitettih huomivuo sih, ku pidäy kehittiä perindöllizii sportukižoigi. Hyö jo pietäh Gatčinan piiris perindöllizien sportukižoin kilboi – kilbaillah kyykkäh da lykätäh suappuadu. Tämä, tiettäväine, ei ole heijän ainavo hommu. Komilazet myös kehitettih, ku kanzoi otettas vähäluguzien kanzoin joukkoh jo silloi, konzu heijän lugu olis sada tuhattu hengie.

Vie yhteh, voibi sanuo, uudeh probliemah nähte mainittih udmurtielazet. Pagin on DigiTV:h nähte. Tämä uuzi tehnolougii andau rahvahale hyvän TV:n kuvan da mahton kaččuo enämbi kanualua. Ga kaččuo nämmien kanualoin kauti voibi vai Moskovan lähetyksii, paikallizii – ei.

Hantien edustai Gennadii Kel’čin algoi oman paginan sit, ku kanzua myöte häi on ven’alaine. Nagratutti kaikkii, ga “Kuibo, toizin”, sanoi, “ku pasportah on muga kirjutettu…” Eestiläzel libo suomelazel pasportas nägyy, kudamua kanzua häi on, meil, Ven’an suomelas-ugrilazil, omua kanzua buitoku ei ni ole.

Nämmis dai toizis moizis suomelas-urgilazien rahvahien probliemois oli paistu äijy. Miärätä piälimästy kongresan aihettu konferensiel ei puuttunuh, ku rahvas nikui ei voidu sovita keskenäh sih niškoi.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat