Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Oma karjalaine pagin

Jessoilas karjalažus eläy monis perehis, Jermolajevien perehesgi. // Kuva: Galina Vasiljeva

Onnuako enämbi kaikkie himoniekkua opastumah muamankieldy on tänävuon Karjalas. Voibi kodvan duumaija, kui olis suaha rahvastu pagizemah muamankielel, a voibi passiboija nämmii ristikanzoi, kudamat ei heitetty karjalakse pagizendua, opastettih da suvaičutettih omah kieleh meidy.  Minä olen sidä mieldy, ku meijän kyläs kieli eläy, sendäh ku rahvas ei vuoteta nimittumua kannatustu, nigo potkindua pagizemah omal kielel, hyö muite paistah eläjes, ilotellahes da čakkaillahes, kazvatetah lapsii da bunukkoi.

On meilegi Jessoilas mostu inehmisty, kudamat maltetah sanelta karjalazii suarnoi, pajattua omal kielel, kudamat maltetah perindöllizii käziruadoloi.

Tämä karjalažus eläy monis perehis – Al’okinoin, Jermolajevien, Saveljevien, Kirjanovien, Volkovien, Anekovien, Amosovien, Plečkinoin, Fedulinoin da toizis. Sanelen erähis niilöis.

Kylän parikmuaher Valentina Ivanova karjalazennu olles tiedäy kui pidäy olla karjalazienke. Naizenke on ainos midä paista, häi tiedäy oman rannan kul’tuurua da perindölöi. Toine jessoilču, Marija Mostafanova, ruadau muatalovuksen alal, maltau hoidua ogrodua da kazvattua bunukkoi. Naine mielihyväl sanelou karjalakse omiihommat da mustelmat...

Rubčoilan karjalaine Nikolai Nikitin ruadau ei valdivollizes laitokses – vedäy leibiä mašinal kylih, joga kyläs löydyy miehele karjalaine paginkanzu. Hänen akkah Nina Mihailovna Vieljärvespäi enne ruadoi tervehysalal, nygöi kazvattau bunukkoi, emändöiččöy kodii Rubčoilas. Joga kohtas naine pagizou karjalakse. 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat