Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Miun kotimuan alku

// Kuva: Nadežda Vasiljeva

Kalevalan runonlaulajien musejon 30-vuotispäivällä omissettu pruasniekka piettih Kulttuuritalon lavalla. Illan aikana lavalta kuulu äijän lämpimie šanoja ta onnitteluja, ta tietyšti oli luomiskollektiivien monta esityštä.

Runonlaulajien musejon virallisena avuamispäivänä on 17. kešäkuuta 1984. Jo šilloin kešäkuun kešellä Kalevalašša vietettih piirin folklooripruasniekka ta musejon avajaiset oltih šovittu šiksi päiväkši. Onnakko runonlaulajien talon peruštamistyöt alettih äijyä aikasemmin.

Vuuvven 1975 pimiekuušša Kalevalan piirineuvošton šilloni toimehpanija komitietta piätti šiirtyä istorijallisen muistomerkin – Marija Andronovna Remšun talon – Vuokkiniemen kyläštä Kalevalan pos’olkah.

Neuvoštoliiton kirjailijaliiton jäšen, runonlaulaja, starinankertoja Marija Remšu, kumpasen runoja kuunteli Maksim Gor’ki, eli ta ruato šiinä talošša 1920–1930 vuosina. Marijan talo on tavallini ta pienikokoni, ka še veti puoleh omalla istorijalla, kotišeuvun legendoilla, runouvella ta rahvahan starinoilla. Näijen kriterien mukah talo oli otettu valtijon šuojelun kulttuuripaččahana. Talo šeiso Vuokkiniemen laijalla, Kaskol’a-paikašša ta oli piätetty šiirtyä še piirikešukšeh, jotta šäilyttyä ”istorijan šuari.”

Muutoman ajan Marija Remšun talo veny purotettuna piirin Kulttuuritalon entisen rakennukšen takapihašša. Piirineuvošton virkamiehet miteinkänä ei voitu piättyä, mih paikkah ašettua talo ta mitein šitä käyttyä. Loppujen lopulta paikka löyty ta šynty Kalevalan runonlaulajien musejon peruštamisen ideja. Pitäy mainita, jotta še on enšimmäini ta ainut šemmoni musejo Karjalašša.

Tulova musejo piti täyventyä eksponattiloilla. Niitä kerättih Kalevalan piirin kaikkissa kylissä. Täššä ruavošša hyvin autto innokaš eläkeläini El’za Kallio. Niin vuuvven 1984 kešäkuušša musejo otti vaštah enšimmäisie vierahie.

Enši vuosina Kalevalan runonlaulajien musejo ruato vapuaehtosešti. Musejošša oli peruššettu Neuvošto, kumpasen jäšenet yritettih ratkaissa propleemat, järješšettih eri toimehpitoja ta tapuamisie. Jo enšimmäisenä vuotena musejoh kävi noin 800 ihmistä, rahvahan perintehien harraštajie.

Kalevalan runonlaulajien musejolla täytty 30 vuotta. Musejo aina vierahanvarasešti ottau vaštah kävijie, tuttavuštau heitä Kalevalan šeuvun istorijah ta šen viisahan kanšan kohtaloih.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat