Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Algu sadavuozil

Sygyzyl vuvvennu 1772 zavodah kirjutetut muanruadajat ruvettih varustamah meččyainehii da kivii uudeh puuškuzavodan aloveheh niškoi. Vuvvennu 1773 oraskuun 17. päiväl pandih domennoin zavodan alužin. Algavui muan da čuurun viendy plotinale. Yhtyaigua allettih ilmalpuhundu, poruandu da toizien ozastoloin srojindu. Uvvessah srojittih Mašezerskoi da Lososinskoi plotinat. Srojindan aigah zavodu sai uvven nimen ‒ “Uuzipetrovskoi puuškuzavodu”.

Yhtelläh jo 1774 vuvvel, 12. heinykuudu, kuningatar Jekaterina II kirjutti  Anikita Jartsoval, ku zavodal olis pandu toine nimi ‒ “Aleksandrovskoi puuškien valanduzavodu”.

Vuvvennu 1774 kezäkuun 30. päiväl piästettih ruadamah kaksi enzimästy domennoidu päččii, a ligakuun 13. päiväl valettih enzimäine puušku. Aleksandrovskoil puuškien valanduzavodal valmistusaijal oldih ozastot: domennoi, pal’l’u, paja, rauduseppy, furmovoi, nahkufuabrikku da plotinat. Jartsovan aigah azuttih omaluaduzet vezitehniellizet laittehet, pystyoigiet raudahizil lehtil piälystetyt päčit, poršnevoi vienväil ruadai ilmalpuhundu koneh. Piettih koittehii puuškien azundan jällespäi poruandajen niilöin stvolii.

Vuvvennu 1782 Anikita Jartsovua työttih Sankt-Peterburgah, kus händy pandih Mägiammattiopiston johtajakse. Anuksen zavodoin piälikökse pandih F’odor Gramatčikovua. Hänen aigah huvettih puuškien azundutilavukset, paheni niilöin luadu. Erähil kuuloil niilöin pädemättömys nouzi 70 prosentassah...

Se oli zavodan historiedu. Kahtenkymmenden vuozituhanden allus Aleksandrovskoi zavodu jäi kaikis pahimakse valdivolaitoksekse kogo Ven’al…

 

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat