Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Ijän kaiken ruadua sidä, midä mieli käsköy

Viktor Ttrošev on andanuh lähes 19806 omua kuvua da negatiivua Kanzallizeh arhiivah. Nämmä ollah 1950-1997 luajitut harvinazet da ylen arvokkahat kuvat.

‒ Viktor Vasiljevič tahtozin kirjuttua meijän lehten sinuh niškoi…

‒ Ga kirjuta vai.

‒ Ga enhäi kaikkie tiijä, vie pidäs yhty-tostu kyzyö, tarkendua…

‒ Ga ethäi kirjuta, ku olen bandiettu? nagrau paginkanzu.

Muga pagizemmo telefonas Viktor Vasiljevič Troševanke. Tahton pagizuttua händy suuren merkipäivän iel ‒ tämän vuvven lopus mies täyttäy 90 vuottu. Tiijän, hos Trošev ainos mielihyväl vastuau minuu omas kois, ga omas elaijas da semmite voinas ei ole ylen rakas pagizemah.

Oma linnu Petroskoi

Enimät omis 90 vuvves Viktor Trošev eli Petroskoin linnas. Ga rodivui häi karjalazeh Käppisellän kyläh. Viktoran tuatto oli perän ajos ijän kaiken. Akku da lapset kaikkiele hänen peräh. Konzu Vit’a oli vie pikkaraine, pereh joudui Petroskoile. Tuatto kuoli vuvvennu 1935. Viktor Vasiljevič mustau, kui sillozil vuozil “viettih iäres” kaikkii äijäl-vähäl tuttuloi “virguniekkoi”. Troševien perehty ei koskiettu, elettih hyö silloi ylen köyhästi. Viktor ijän kaiken eläy Petroskoil, lähti tiäpäi vaigu voinan aijakse da armies sluužindakse.

Konzu algavui Suuri voinu, häi oli vie brihačču.

‒ Hyvin mustan, siä Petroskoil oli hyvä da poudu. Tiijustimmo, ku voinu algavui, ga kai emmo uskonuh.

Rahvas ruvettih lähtemäh evakkoh. Troševiengi pereh joudui Sverdlovskan alovehele.

‒ Konzu tulimmo sinne, miunl oli 16 vuottu kaikkiedah. Ga voinan aigah, tiijät, nuori briha voibi ruttoh nosta “karjeran pordahii myöte”. Minä enzimäi olin gruššiekannu, sit vedäjänny, sit päččilöin lämmittäjänny, sit kuivajannu, da jälgimäi muasterinnu, nagrau Trošev...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat