Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kodi

Karjalan kielen kodi pidäs olla valmis jo täl kezäl // Kuva: Snezana Jegorova

Ilmai tovellistu kielen akkiloičendua kieli rubieu häviemäh da senke muugi kul’tuuru.

Äijät voijah diivuija, mindäh Europan Nevvosto on erikseh luadinuh sobimukset vähembistörahvahien suojelemizekse da vähembistökielien suojelemizekse. Eigo rahvahan suojelemine suojele kieldygi? Ei!

Ilmai eričystoimehii kanzallisvaldivos vähembistö puuttuu tilandeheh, kus sanotah: Ku tahtonetto suaha ruaduo, kazvatustu, yhteiskunnan palveluloi, kul’tuurua, opastukkua valdivonkieli. Moizes tilandehes kieli jiä tarbehettomakse, bokkah. Vačču sanelou, hos pruazniekkuaijal kul’tuuran häviendiä voi itketellägi.

Europan Nevvoston filosoufien mugah jogahine kielen menetys on Europale vahingo. Monikul’tuurižus da monikieližys ollah bohatus. Pakotettu monokul’tuurižus ližiäy konfliktoin varavuo valdivolois da valdivoloin välil, toizii kunnivoččii monikul’tuurižus parandau sobuu.

Mi pädöy Europan tazol, se pädöy kylängi tazol. Konzu assimil’atsien paineh on kova, kul’tuurutaloin libo etnokul’tuurizen keskučan srojindu karjalazile ei avvuta karjalan kieldy. Voi olla ku sie piettäsgi perindöllizii pruazniekkoi, ezitettäs pajoloi karjalakse da pläšittäs värikkähis sovis. Toinah sie olis muzeigi da suvenierulaukku. A nengomas karjalazien keskučas karjalažuttu kačotah ven’alazes (libo suomelazes) kul’tuuraspäi, kui elättii elättitarhas. Se kai pädöy vaiku karjalažuon surman kebjendämizeh. Ilmai tovellistu kielen akkiloičendua kieli rubieu häviemäh da senke muugi kul’tuuru.

Karjalan kielen kois kielien roulit kiännetäh toizin päin. Sie karjalan kieli on kois. Muunkielizii gostii vastatah kui hyvii gostii kois vastatah. Gost’ale voijah paista da ezitellä koin elaigua gost’an kielel, a kodi eläy omal kielel, karjalakse... 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat