Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2015

    • Etto sudre elänyh

      Talvikuun 31. päivänny on minun muaman Lidija Grigorjevna Filinan vuozipäivy. Händy jo ei ole täl ilmal, ei ole ni tuattuagi, ga hyö ijäkse jiädih minun syväimeh.

    • Uuzis vahnois tilois

      Veškelyksen kirjasto äijän kerdua muutteli yhtes taloispäi toizeh. Oman 110-vuozipäivän, kudai piettih kyläs enne Uuttu vuottu, kirjasto pidi uuzis kohendettulois tilois.

    • Vieretä runokerä

      Tatjana Baranovan uvves “Runokeräs” löydyy runuo, kižua da arbaitustu livvikse. Kniigu on piästetty ilmoih Karjalan Kanzallizen poliitiekan ministerstvan kannatuksel.

    • Karjalan kielen tiedäi

      ”Elaigulangu vieröy heittelemättäh… Vuvven allus, 8. pakkaskuudu 80 vuottu on täyttänyh Vladimir R’agojev, minä tunnen händy jo 45 vuottu”

    • Ranuan eläinpuisto on Lapin piänähtävyš

      N’apapiirin lähellä šijaiččou RanuaZoo – muajilman pohjosin eläinpuisto.

    • Rastavu Alavozen kyläs

      Seiččemenden kerran Alavozen školas piettih suuri lapsien Rastavan pruazniekku

    • Radikalizman vai demokruatien čotil?

      Karjalas on nouzemas jällečel kyzymys karjalan kielen stuatusan suandah kohtah. Hyväh todeh. Ezil on online-aktiivižus, kudai tämän vuvven aigah rubieu toinah muuttumah kovih ofline-toimiloih. Puuttuugo se “vahnan härän starinakse” vai karjalan kieli suau dostalil hos i mittumantahto stuatusan tazavallas?

    • Piämies dorogoih da ekonoumiekkah näh

      Pakkaskuun 15. päivänny Karjalan piämies Aleksandr Hudilainen pidi press-konferensien halličuksen mennyön vuvven ruadotuloksis da pluanois täkse vuvvekse. Täs on erästy paginale otettuu šeikkua.

    • Uuzi kniigu lapsile

      Lugemistu karjalan kielen livvin murdehel liženi. Uuttu vuottu vaste päivänvalgien nägi Kumalikko-nimine kniigu. Sen keriäjänny on žurnalistu sego karjalan kielen säilyttäi da kehittäi Ol'ga Ogneva.

    • Našto-kaunotar. Musiikkistarina.

      Karjalan Tašavallan musiikkiteatteri lahjotti Petroskoin lapšilla tovellisen uuvvenvuuvven ihmehen – nuoren karjalaisen šäveltäjän Anastasija Salon oopperan.

    • Runonpajattajat opitah vägie kilvas

      Tänävuon rodieu 180 vuottu kuulužan karjalas-suomelazen Kalevala-eeposan enzimäzes painandas. Kalevalan päiväkse Karjalan kul’tuuruministerstvu da Kanzallizien kul’tuuroin keskus ilmoitettih Runonpajattajien kilbu.

    • Voinanigäine tyttöine

      Tuhukuun 10. päivänny Valentina Sem’onova pidäy omassah vuozipäivän. Sikse merkipäiväkse hänen ukkoh karjalaine kirjuttai P’otr Mihailovič Sem’onov kirjutti da juohatti lehteh oman vastinehen mustelmat lapsusaijas.

    • Pajol, tansil da kielinerol

      Segežan linnas 16. talvikuudu 2014 piettih Karjalan kielen pruazniekku.

    • Paginkanzu nygöi Jessoilasgi

      Pakkaskuun 13. päivänny Jessoilas piettih enzimäine Paginkanzu-kluuban vastavus, kunne kerdyi karjalan kielen kursiloin opastujua da Karjalan Rahvahan Liiton Jessoilan alaozastoh kuulujua.

    • Šammon muata myöten

      Šammon muata myöten -valjakkokilpailut piettih Karjalan piäkaupunkissa 23.–25. pakkaiskuuta

    • Joga tansi panou nagroh

      Häi oli pitky kazvol mies, moine iloniekku, joga kyläs händy tiettih. Hänen luajitut tansit oldih pienet spektaklit rouno, joga tansis oli midätahto nagrettavua da vuottamattomua, joga tansis tundui hänen ilotaba. Pakkaskuul täydyi 110 vuottu Karjalan kanzallizen ammatillizen horeogruafien alguhpanijan Vasilii Ivanovič Kononovan roindupäiväs.

    • Igä eliä – ei peldo poikki proidie

      Veškelyksen Etnokeskukses 25. pakkaskuudu piettih dokumentufil’man toizen ozan prezentatsii. Fil’mah on kuvattu kylän vahnimii eläjii da nimekse on pandu – ”Igä eliä – ei peldo poikki proidie”.

    • Alavozen školan elaigu

      Pakkaskuun jälgimäzel nedälil Anuksen piirin Alavozen školas piettih karjalan kielele, luonnole, kul’tuurale, literatuurale sego histouriele omistettu pidoloi.

    • Ämmön lipaš

      Kalevalan lintuset -päiväkojissa on mänöššä uuši projekti

    • Matalla uuših projektiloih

      Kanšainvälisen Uteliaisuš avuau uuvven šivun -projektin kolmaš vaihe piettih Kalevalašša.

    • Kuunnelkua minun elaigazet

      Uvven Vilgan kyläs händy tutah Man’a-t’outannu, omas Joven kyläs händy tietäh D’uakoin Man’annu. Ga sie dai tiä tämä akkaine on hyvä paginkanzu äijile, ei vaigu karjalazile, ga kaikile, kel on midä kyzyö da mieleh on kuunnelta karjalazen akan paginoi. Tänäpäi kerron teile Marija Jakovlevna Sotikovas.

    • Gu kieli jiäs elämäh

      Anuksen pietys koordinoičusnevvoston istundos šeikkuittih kieliprobliemoi.

    • Uvves vuvves uudeh ruadoh

      Tuhukuun enzimäzenny piän Veškelyksen kirjastoh kerryttih kirjaston alallizet lugijat – Omamualazet-kluubah kuulujat. Moizii vastavuksii jo kodvan aigua ei pietty kirjastos – se oli salvattu kohendusruadoloin aijakse.

    • Suguu tutkijes

      “Oman Muan” lugijat opastuttih tutkimah omua suguu.

    • Lumikello-päivykois jatketah kielikylyy lapsile

      Mennyt nedälin lopus Petroskoin päivykois n:o 20 Mašezerskaja- pihal avattih veriät gostih niškoih. Himo oli ozuttua, kui lapsii harjaitetah liygih, milleh “kylbietäh” karjalan kielel.

Partn`ourat