Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2015

    • “Kiži” arbaittau

      Kižin muzeis Fedosovan pihal, 19 avavui Kusbo eläy arbaitus -interaktiivine ozuttelu lapsih niškoi.

    • Karjalan kieli elättelöy uuttu poliittistu aigua internetaktivistoin vuoh

      Karjalan kielen virrallizen stuatusan kyzymys tuas lekkeheldyi. Azii jo on virrallizis aižois. Oma mua –lehti andau tiediä uudeh hoduh nähte. Mih se kiändynöy täl kerdua, pošti kahtenkymmenen vuvven mendyy?

    • Karjalan kielen kois tuaste pido

      Mennyt pyhänpiän, 15. tuhukuudu, Vieljärves Karjalan kielen kois oli vie yksi vastavus, kudamale tuli Kanzallizen poliitiekan ministerstvan spetsialistu Jelena Migunova.

    • Revinnyh kottu

      Moine nimi pandih omale pajojoukole veškel’čät, kudamat kerryttih yhteh pajattamah karjalakse.

    • Šuomen kieli on kotimuana

      Tunnettu Karjalan kanšankirjailija, runoilija, kirjallisuon tutkija ta kiäntäjä Armas Mišin täytti 80 vuotta.

    • Karjalan tazavallan 100-vuozipäiväkse

      Karjalan halličukses hyväksyttih Karjalan Tazavallan 100-vuozipäivän embliemu.

    • Šuorie meččäh da kalah

      Petroskois on avavunnuh perindölline Kalastus da mečästys -ozuttelu. Meijän muan rahvas ilmazen ijän elätettih omua piädy kalastandan da mečäständän vuoh. Tänäpäigi Mečästäjien da kalastajien yhtistyksen piälikön Vladimir Konorevan mugah Karjalas on 20 tuhattu mečästäjiä da joga toine kalastai.

    • Palkindo oman rahvahan akkiloiččemizes

      Vepsäläine Zinaida Strogal’ščikova suau Estounien valdivollizen palkindon – V astien Maarjamaa-ristan.

    • Vahnoi veššilöi säilyttäy muzei

      Viktor Česnokov luadi omah kodih muzein, sen toizeh kerrokseh keräi vahnua veššii.

    • Karjalan pohjosešša

      ”Konša kuuntelet, kuin ukot ta ämmöt lauletah karjalaisie lauluja, niin tuntuu, puitto aššut entisaikasih veräjih. Ta ajatuš, jotta ne voijah männä umpeh, ihan kauhissuttau…” – tverinkarjalaisen runoilijan Stanislav Tarasovin šanat ollah hyvin ajankohtaset.

    • Julgavot ližetäh, a kusbo ostua?

      Nenga 25 vuvven aijannu olen oppinuh ostua ičele karjalankielizii julgavoloi. Silloi allus ylen äijii ei ni olluh suadavil, a niilöi sai löydiä Petroskois keskilinnal Exlibris-laukas. Sie ostin Makarovan sanakniigan da äijy muudu... Jälgiaijal olen suannuh suuren vuitin kirjois "ebänormualil" taval tundemal kirjuttajan.

    • Oma kieli kuuluu Veškelykses

      Jo viizitostu vuottu peräkkäi muailmas pietäh kanzoinvälisty kandurahvahien päiviä. Pruazniekku hyväksyttih JUNESCO:n Piälimäzen assamblein 30. sessiel kylmykuul 1999 da pidämäh ruvettih 21. tuhukuudu vuvvennu 2000 muailman kielien da kul’tuuroin akkiloiččemizekse.

    • “Kalevala”: tuttu da tundematoi

      Kalevala-eeposan vuozipäivynedäli loppih Minä da “Kalevala” -intellektualizel kižal.

    • Kielipezät Karjalas: takku takas kiini

      Ongo kielipezil tulii aigu Karjalan tazavallas? Muga, on! Ku sen takan otetanneh omil olgupiälöil yksityizet laitokset libo ristittyöt. Paikkukannallizil päivykodiloil on jygiettävy noudua kielipezä-metodan kaikkii pruamuzloi. Sidä pagizimmo 24. tuhukuudu Petroskoil Kanzallizes muzeis pietys infovietos monien puolien ristittyzien keskes.

    • Virtualini matka Puanajärven puistoh

      Uuši näyttely on avattu Puanajärven kanšallisen puiston vierailukeškukšešša

    • Yle:s karjalan kieldy

      Suomen Yle-kanualu rubei luadimah raadivo- da internetuudizii karjalan kielel

    • ”Čičiliuškun” kuppii

      Tänävuon Čičiliušku-tyttiteatru täyttäy 10 vuottu. Tämän hantuzis teatru on luadinuh kuppiloi. Niidy voibi ostua Petroskois Kanzallizien kul’tuuroin keskukses (Leninan lagevo, 2). Ližiä tieduo telefonas: 78 33 79, +7 911 4046008

    • ”Omale Muale” 25 vuottu!

      Voittozii ruadohetkii da professional’noidu kazvandua Oma Mua -lehten toimistolazile: nygözile dai endizile, lugijoile dai kirjuttajile! Lehtele – loppumattomua elaigua!

    • Liygi, viena da suomi yhtes

      Čalnan artistoin spektaklis ”Meijän kylän kummitukšie” kuuluu kolme kieldy: liygi, vienankarjal da suomen kieli.

    • Kui lugie elättilöi?

      Tämän päivän mečästyskonnun erähänny suurimii ruadoloi on mečuittavien elättilöin luvun ellendämine. Mečästäjeshäi pidäy vagavah ottua čottah se, ku liigua mečäständiä ei pie olla da se, ku pidäy säilyttiä elättilöin rovut tuliekse aigua.

Partn`ourat