Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2015

    • Midä kuuluu Veškelykseh?

      Midä eläy vahnu karjalaine kylä? Tavallistu kylän elostu. Hyvä siä meidy ihaškoittau, lapset juoksendellah hangel da kižatah jalgumiäččyy, tuldih hätken vuotettavat kaniikulat.

    • Lapsennu voinu ei varaitannuh

      Tamara Sidorova nägi voinan lapsennu Šoutjärven kyläs.

    • Mindäh on hyvä huogavuo Rodoksel

      Iče sih niškoi lövvin viizi syydy. Jogahizes ielleh tarkembah.

    • Kui vediä kieldy tulieh aigah?

      En sano, ku karjalan kieli on paras kieli da karjalazil pidäs se säilyttiä. Tahton sanuo, ku karjalazil on oigevus pidiä oma kieli, a kieli voi eliä vaiku jogapäiväzes käytös, da kielen pidämine on mahton- da tahtonalaine dielo.

    • Karjalan volont’orit Kontiolahešša

      Kevätkuun 14.–15. päivinä Šuomen Kontiolahešša piettih Ampumahiihon muajilmanmeštarikilpailun vaihe. Šiih tuli äijän urheilijie, vierahie ta volont’orija.

    • Hyvittele Voiton päivänke!

      “Oma Mua” ilmoittau Hyvittele Voiton päivänke -aktsien.

    • Tuatas jiädih frontupajot

      Jo 70 vuottu meni, ruvennet lugemah frontale lähtennyzien kirjazii, ga syväindy kolkuttau: voinu eroitti perehet, toi varavostu da vei miljonoi nuordu toizele ilmale. Net, ket muga ni nähty ei omii tuattoloi da vellilöi, ijän kaiken elettih da tässähgi eletäh tusku syväimes.

    • Karjalan frontan pajot

      Ižänmuallizen voinan aigah Karjalan frontal oli kirjutettu enämbi 360 pajuo. Tavallizis pajolois tuomisruadolois Ižänmuallizen voinan aigah suuren ozan otettih Karjalan frontan saldatoin keksityt pajot. Net oldih erilazet pajot.

    • Maltatgo kirjah?

      Karjalan Kielen Seura piästi ilmah uvven kirjan – Maria Kähärin luajitun ”Harjoituskniigazen” eziškolah da algukluassoih näh.

    • Kalevalan mosaiikki eepossan mailla

      Kalevalan mosaiikin kuukautena järješšetäh erilaisie tilaisukšie, kumpasien teemana on Kalevala-eepossa, šen šankarit šekä Kalevalan kanšan perintehet ta istorija.

    • “Sanah-toizeh opastan”

      Sulakuun lopus Šuojun päivykodi täyttäy 55 vuottu. Sih niškoi pagizutimmo sen nuorembua ruadajua. Karjalaine Tatjana Dubrovskaja kazvattajes lapsii käyttäy hyväkse karjalan kieldy da perindölöi.

    • Voinu minun perehen ozas

      Pertis pimeni... Mi se oli? Minä sen sain tiediä mуöhembi. Bombittavannu oli raududorogu. Kуläh tuli VOINAN VIESTI.

    • “Marjazes” karjalastu pajuo da paginua

      Tänävuon täydyi 180 vuottu, ku Elias Lönnrot keräi yhteh “Kalevalan runot”. Joga kohtas Karjalua sidä mainittih. Meijängi päivykodi ei jiännyh bokkah. Päivykodih 2. sulakuudu tuli äijy gost’ua, oldih lapsien kazvattajat toizis linnan päivykodilois: n:107, n:20, n:79 da toizis. Oldih opastajat suomelas-ugrilazies školas.

    • Muamojen voitto šovašša

      Voitto Šuurešša Isänmuallisešša šovašša oli tavottu ei ainuoštah Puna-Armeijan saltattojen käsin. Kotišeuvun ruatajilla niise oli šuuri rooli muan puoluštamisešša: hyö kaikki voimat pantih šiih, jotta šotilahilla ois ruokua ta vuatetta.

    • Teilä kaikki onnistuu

      Tuanoin Kalevalah tuli tieto šiitä, jotta kakši karjalaista volont’orie piäštih valintakilpailušta läpi ta lähetäh Šuurella Voitolla omissettuih tapahtumih Moskovah ta Sevastopolih.

    • Yliopistot yhtyttih ruadoh

      Suomelas-ugrilazien yliopistoloin kanzoinväline assotsiatsii tänä opastusvuvven uvvessah rubei ruadamah. Sih ruadoh yhtyi Petroskoin valdivonyliopistogi.

    • Karjalan Kielen Kodi rubei ruadamah

      Karjalan Kielen Kois ruatah plotniekat da päččiniekat, a jo rubei kuulumah karjalan kieligi. Alakerran seinien lavvoitus da suurien zualoin päčči ollah valmistumas da käymältiloin kamorkat da keitändyčuppu vuotetah butkimiesty. Kai tämä karjalankielizih toimindoih niškoi, kuduat jo allettih pal'l'azien paukkehes.

    • Karjalan kirjuttajat tullah tuttavembikse

      Literatuuran vuvvennu Karjalan rahvahallizen kirjaston ruadajat ruvettih ajattelemah, kui puaksuh meijän rahvas lugietah kniigoi da midä suvaijah lugie.

    • Suuren suuri joukko kirjuttajua

      Tänävuon saneluu karjalan kielen kirjutettih Petroskois, Jessoilas, Priäžäs, Kalevalas, Anukses, Segežas, Piäjärves da kai ulgomual: Itä-Suomen da Jyväskylän yliopistos. Kaikkiedah enämbi kolmiesadua hengie.

    • Käsityön ihmehellini muajilma

      Mie tutuššuin Natalja Kuz’minah eryähäššä käsityönäyttelyššä. Kyšelin häneltä yhen pikkutyön valmistamisen tekniikašta.

Partn`ourat