2015

“Kalevala” joga kukkaroh

On piässyh ilmoih Kalevala-eeposan uuzi painos ven’akse.

Uuzi-endine ministru

Kanzallizen poliitiekan ministrakse rodih uuzi-endine Andrei Manin

Karjalas vallitah vuvven 2014 parahat kniigat

Karjalan rahvahallizes kirjastos avattih Vuvven 2014 paras kniigu -ozuttelu. Literatuuran vuvvennu se roihes pietty jo viijestostu kerdu.

Karjalan kielen opastundu školis da päivykodilois tunduu

Anuksen školas n:o 1 kevätkuun 12.-13. päivänny piettih XX Anuksen piirin Vuvven opastai -kilbu.

Työ muasterie kiittäy

Kevätkuun pyhänäpiänä Jyškyjärven käsityöt -klubin ošallistujat tuaš keräyvyttih omah harjotteluh. Še oli yhtämieltäolijien käsityömuasterijen tapuamini, vet kaikkie heitä yhistäy šama tarkotuš.

Midä kuuluu Veškelykseh?

Midä eläy vahnu karjalaine kylä? Tavallistu kylän elostu. Hyvä siä meidy ihaškoittau, lapset juoksendellah hangel da kižatah jalgumiäččyy, tuldih hätken vuotettavat kaniikulat.

Lapsennu voinu ei varaitannuh

Tamara Sidorova nägi voinan lapsennu Šoutjärven kyläs.

Mindäh on hyvä huogavuo Rodoksel

Iče sih niškoi lövvin viizi syydy. Jogahizes ielleh tarkembah.

Kui vediä kieldy tulieh aigah?

En sano, ku karjalan kieli on paras kieli da karjalazil pidäs se säilyttiä. Tahton sanuo, ku karjalazil on oigevus pidiä oma kieli, a kieli voi eliä vaiku jogapäiväzes käytös, da kielen pidämine on mahton- da tahtonalaine dielo.

Karjalan volont’orit Kontiolahešša

Kevätkuun 14.–15. päivinä Šuomen Kontiolahešša piettih Ampumahiihon muajilmanmeštarikilpailun vaihe. Šiih tuli äijän urheilijie, vierahie ta volont’orija.

Hyvittele Voiton päivänke!

“Oma Mua” ilmoittau Hyvittele Voiton päivänke -aktsien.

Tuatas jiädih frontupajot

Jo 70 vuottu meni, ruvennet lugemah frontale lähtennyzien kirjazii, ga syväindy kolkuttau: voinu eroitti perehet, toi varavostu da vei miljonoi nuordu toizele ilmale. Net, ket muga ni nähty ei omii tuattoloi da vellilöi, ijän kaiken elettih da tässähgi eletäh tusku syväimes.

Karjalan frontan pajot

Ižänmuallizen voinan aigah Karjalan frontal oli kirjutettu enämbi 360 pajuo. Tavallizis pajolois tuomisruadolois Ižänmuallizen voinan aigah suuren ozan otettih Karjalan frontan saldatoin keksityt pajot. Net oldih erilazet pajot.

Maltatgo kirjah?

Karjalan Kielen Seura piästi ilmah uvven kirjan – Maria Kähärin luajitun ”Harjoituskniigazen” eziškolah da algukluassoih näh.

Kalevalan mosaiikki eepossan mailla

Kalevalan mosaiikin kuukautena järješšetäh erilaisie tilaisukšie, kumpasien teemana on Kalevala-eepossa, šen šankarit šekä Kalevalan kanšan perintehet ta istorija.

“Sanah-toizeh opastan”

Sulakuun lopus Šuojun päivykodi täyttäy 55 vuottu. Sih niškoi pagizutimmo sen nuorembua ruadajua. Karjalaine Tatjana Dubrovskaja kazvattajes lapsii käyttäy hyväkse karjalan kieldy da perindölöi.

Voinu minun perehen ozas

Pertis pimeni... Mi se oli? Minä sen sain tiediä mуöhembi. Bombittavannu oli raududorogu. Kуläh tuli VOINAN VIESTI.

“Marjazes” karjalastu pajuo da paginua

Tänävuon täydyi 180 vuottu, ku Elias Lönnrot keräi yhteh “Kalevalan runot”. Joga kohtas Karjalua sidä mainittih. Meijängi päivykodi ei jiännyh bokkah. Päivykodih 2. sulakuudu tuli äijy gost’ua, oldih lapsien kazvattajat toizis linnan päivykodilois: n:107, n:20, n:79 da toizis. Oldih opastajat suomelas-ugrilazies školas.

Muamojen voitto šovašša

Voitto Šuurešša Isänmuallisešša šovašša oli tavottu ei ainuoštah Puna-Armeijan saltattojen käsin. Kotišeuvun ruatajilla niise oli šuuri rooli muan puoluštamisešša: hyö kaikki voimat pantih šiih, jotta šotilahilla ois ruokua ta vuatetta.

Teilä kaikki onnistuu

Tuanoin Kalevalah tuli tieto šiitä, jotta kakši karjalaista volont’orie piäštih valintakilpailušta läpi ta lähetäh Šuurella Voitolla omissettuih tapahtumih Moskovah ta Sevastopolih.

Yliopistot yhtyttih ruadoh

Suomelas-ugrilazien yliopistoloin kanzoinväline assotsiatsii tänä opastusvuvven uvvessah rubei ruadamah. Sih ruadoh yhtyi Petroskoin valdivonyliopistogi.

Karjalan Kielen Kodi rubei ruadamah

Karjalan Kielen Kois ruatah plotniekat da päččiniekat, a jo rubei kuulumah karjalan kieligi. Alakerran seinien lavvoitus da suurien zualoin päčči ollah valmistumas da käymältiloin kamorkat da keitändyčuppu vuotetah butkimiesty. Kai tämä karjalankielizih toimindoih niškoi, kuduat jo allettih pal'l'azien paukkehes.

Karjalan kirjuttajat tullah tuttavembikse

Literatuuran vuvvennu Karjalan rahvahallizen kirjaston ruadajat ruvettih ajattelemah, kui puaksuh meijän rahvas lugietah kniigoi da midä suvaijah lugie.

Suuren suuri joukko kirjuttajua

Tänävuon saneluu karjalan kielen kirjutettih Petroskois, Jessoilas, Priäžäs, Kalevalas, Anukses, Segežas, Piäjärves da kai ulgomual: Itä-Suomen da Jyväskylän yliopistos. Kaikkiedah enämbi kolmiesadua hengie.

Käsityön ihmehellini muajilma

Mie tutuššuin Natalja Kuz’minah eryähäššä käsityönäyttelyššä. Kyšelin häneltä yhen pikkutyön valmistamisen tekniikašta.