2015

Askel tuaksepäi, kaksi edehpäi

Šoutarven muzei avavui kahten puolenke vuvven kohendusruadoloin jälles.

Mark Pimenovan nimi pandih sillale

Vepsäläine Mark Pimenovič Pimenov oli kuulužu rakendai Karjalas da Ven’al, hänen johtol nostettih sildu Lohi-joves poikki Petroskois da äijy rakendustu muijal. 150 vuottu hänen kuolendas mendyy Vepsän kul’tursebran kehitykses Pimenovan nostetule sillale pandih rakendajan nimi da iškiettih Pimenovan mustolaudu koile Lunačarskoin pihal, kudai sežo oli nostettu Mark Pimenovan johtol da kudamas Pimenov jällespäi eli.

Suuri pruazniekku Anukses

Lapsien runoloin lugijoin kilvat piettih Anukses.

Taratammo karjalakse

Sulakuun 19. päivänny Anuksen Kanzallizes kirjastos piettih erähänkerdaine Taratammo karjalakse -vastavus, kudai kuuluu Karjalan kaunisliteratuuran Vladimir Brendojevan nimizeh Täs synnynrannan minun algu -festivualin hantuzih.

Ornamenttien simvolikielen harmonija

Šuomelaiset käsityötaijon ammattimiehet Kaarina Kailo ta Irma Heiskanen ollah varmat, jotta myöštyen ikivanhan kulttuurin juuriloih voit muuttua ihmisen šuhtautumisen luontoh ta toisihis.

Silmänlipahtus: Mustoristu voinal kuolluzile

Šuojun stansii -kyliä vaste azetettih mustoristu voinal kuolluzile 24. sulakuudu. Sit kohtas ligakuun 6. päivänny vuvvennu 1941 omua muadu puolistamas oldih 313. da 37. ammundudiviiziet, 51. da 52. ammundupolkat, myös 1. kebjei ammundubataljounu.

Vardoimah tullah parahat

Sulakuun lopus Petroskoin Velleskalmu da Tundemattoman saldatan kalmu Igähizen tulenke -kunnivokohtan tyveh rubei toimimah vardoičusjoukko. Moizii vardoičusjoukkoloi rubieu toimimah Karjalan joga piiris muga sanottulois Postu n:o 1 -kohtis.

Oigien puolen saldatat

Voiton 70-vuozipäiväkse Karjalan Kanzallizes muzeis avavuttih Oigien puolen saldatat da Sinä kirjutat kirjastu minule -ozuttelut.

Solomonan opastukset

Biblien kiännändyistituuttu piästi ilmah Solomonan sananpolvien kniigan, kudaman livvikse kiändi Zinaida Dubinina

Silmänlipahtus: ”Kezävehkehet ozakkahale lugijale”

Veškelykses ”Oman Muan” toimittajat lehten 25-vuozipäiväle omistetus konferensies piettih arbajazet lehten tiluajien keskes.

Suures voinas omal kielel

Kanzallizen poliitiekan ministerstvan pietyn kanzalliskielizien lehtimiehien, TV:n da raadivon toimittajien kilvan tulokset ollah tietois. Kilbu piettih Voiton 70-vuozipäivän hantuzis. Karjalakse kirjuttajis paras kirjutus oli Natalja Sinitskoil, kudai kirjutti kuulužas fotokorrespondentas Viktor Troševas.

Karjalan kieleh suau opastuo

Lopul sulakuudu Alavozen školas piettih jogavuodehine livvikse runoloi lugijoin kilbu. Sih tänävuon yhtyi 16 algukluasoin opastujua.

Karjalažus viritti vallentunalazet

Raija Pyöli gostis Ruočin mual

Midä ei ozuteta muzeis

Kanzallizes muzeis ozutettih voinanaigazii vehkehii, kudamat tänävuon ei puututtu voinale omistettuh ozutteluh.

Uuzi da vahnu kino

Voiton 70-vuozipäiviä vaste Ven’an kinoteatrois ruvettih ozuttamah uuttu Renat Davletjarovan fil’mua ”A zori zdes’ tihije”. Fil’mu, kui vahnugi Stanislav Rostotskoin, kuvattih Karjalas.

Muaman roindupäiväkse

Pieni karjalaine kylä Il’l’al oli Vieljärven toizel rannal. Sie suures karjalazes Rösin perehes nelländenny lapsennu vuvvennu 1935 on roinnuhes Anni-tyttö. Tädä čomua kohtua häi ainos mustelou suurel lämmöl: levei dorogu alamägeh, čurah-toizeh koit.

KARJALAZET AMERIKAS: kymmene päiviä enne nägemättömiä da ovvostomattomua

Kižatanderele opastundan jälles

Livvin kursiloin salbajazet täl kerdua piettih meččyahol, kus kursuniekat kilbailtih da kižattih, ozutettih omua kirmevytty dai karjalan kielen maltuo.

Sua PDF ilmai!

Vkontakte-verkon käyttäjil on mahto yhtyö kilbah da suaja ilmai “Oman Muan” pdf-versii

Nykykoulu eläy uušien standarttien mukah

Oraškuun 15. päivänä Karjalan opaššušministerijöššä piettih karjalan, vepšän ta šuomen kielen opaštamista kannattajan neuvošton issunto.

Jevsejevien sizärekset: ”Kursiloile tulimmo kerras, konzu vai kuulimmo niilöis”

Jekaterina da Anna Jevsejevat ruvettih opastumah karjalan kieleh vuvvennu 2013 – Karjalan kielen vuvvennu. Opastutah sih jo tostu vuottu da tahtotah jatkua opastustu.

Ezi-ižien ečos

Šuojun školas histourien perti rodih pienekse muzeikse. Muzein erähät vehkehet suadih muaspäi iče opastujat, kudamat kuulutah Rodnik-eččijien joukkoh. Lapsien tärgevimii löydölöi muzeis et näi.

“Pajo-ojazen” allot läikyttih Priäžän kyläs

Priäžän kyläh 21. oraskuudu kerävyi pienembiä da suurembua lastu pajattamah da tansimah. Perindöllizeh Pajo-ojaine -festivualih kerävyi lähes 100 hengie.

Šeiččemen mal’l’ua, šeiččemen lusikkua

Oraškuun alušša Vuokkiniemen Kylätalošša piettih Šeiččemen mal’l’ua, šeiččemen lusikkua -spektaklin enši-ilta Nina Sem’onovan šamannimisen näytökšen mukah.

Uuši peli – paraš lahja kalevalalaisilla

Yhekši illakši Kalevalan eläjät piäštih partisanien roolih