Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2015

    • Karjalan kielen kodi da Kinnermy ezil Moskovas

      Karjalan kielen kodi da Karjalan kul’tuurupierindö-fondu suadih kučun Moskovah Yhteiskunnallizeh paluatah.

    • Sildy gu syväin käsköy

      Livvinkarjalan kielen da kul’tuuran kursit piettih mennyt nedälil Priäžäs. Kursiloi pietäh vuvves 1990 lähtien joga vuottu vuorotellen Suomen puolel libo Karjalas. Niih suahah raha-abuu Karjalan kul’tuuruministerstvas da Suomen Karjalan Liitospäi. Opastumah livvin kieldy da syvendymäh karjalazeh kul’tuurah da perindölöih kävväh karjalazet mollembin puolin rajua.

    • Kursit ruavahile

      Veškelyksen kyläs piettih karjalan kielen kursit.

    • Konzuto sie päiväine oli Jumalannu...

      Vuvven allus hantiloin da mansiloin mual nägi päivänvalgien eräs suomi-ugrukieline kniigu, ven’aspäi kiännetty. ”Konzuto sie päiväine oli Jumalannu...” - nengoine nimi pandih čomah kovah kandeh. Meijän Oma Mua -toimituksen ruadai Natalja Antonova ei muga ammui sai ekspress-poštači Petroskoih viizi kiändäjän kappalehtu. Runokogomus puutui käzih inehmizel, kudai kiändi livvikse viizi Dmitrii Mizgulinan runuo. Ven’akse alguudah myöte lad’d’atut runot mies piätti kiännätyttiä kahteltostu suomelas-ugrilazel kielel. Pagizutammo Nataljua hänen kiännändyvuitis.

    • Konzu on lujat juuret da rungo, sit ongi kaunis ladvu

      Kanzoinväline pajopruazniekku piettih Sordavalas 3.–4. heinykuudu jo toizen kerran. Pajopruazniekkah tuli 42 horua da pajojoukkuo Karjalas, Leningruadan alovehelpäi, Suomes da Estouniespäi. Pajopruazniekan piäkohtu oli läs tuhanden pajattajan yhteishoran konsertu. Täl kerdua se pajatti karjalaksegi.

    • Kuspäi olen rodužin

      Foma Matvejevič Jermolajev ijän kaiken ruadoi omal mual, kyläs händy tiettih kunnon miehenny, käydih hänellyö nevvuo kyzymäh.

    • Lugekkua pihoi kui kirjoi

      Kanzalline kirjasto pani rattahile uvven Lugekkua pihoi kui kirjoi -projektan, kuduah voijah yhtyö kaikin, kel on kiinnostustu Petroskoin linnan histourieh.

    • Karjalan tazavallan piämies kävyi Karjalan Kielen Kodih

      Mennyön nedälin lopus Karjalan tazavallan piämies Aleksandr Hudilainen kävyi Vieljärven kyläh, kus kaksi vuottu tagaperin ottavuttih nostamah Karjalan Kielen Kodii.

    • “Enarnema” kuččuu

      Karjalazet käydih Piiterin alovehel eläjien vepsäläzien Enarnemaa-pruazniekkah.

    • Miun lapšuon katu

      Viime pyhinä Kalevala juhli pos’olkan päivyä ta Petrunpäivyä.

    • Poštu muuttuu parembah

      Karjalan Tazavallan piämies Aleksandr Hudilainen da Ven’an Poštu -laitoksen piälikkö Dmitrii Strašnov šeikuittih tuliekse poštan ruaduo da kehittämisty Karjalas.

    • “Kodirandaine” vkontakte

      Kaikile karjalan radion kanzalliskielizien programmoin kuundelijoile tuttavat sanat ollah nygöi Internetasgi.

    • Mittuine se on, kyläläine vai linnaine kluubu?

      Mi on kyläläine kluubu linnan keskučas? Täs meile kerrottih Svetlana Kol’čurina da Natalja Jermolina ”Agriculture_clubin” perustajat.

    • Sie, kus kezä on kogo vuvven

      Seišelit. Praslin-suari. Kanzallispuusto ”Vallee de Mai”.

    • Koivusellän pos`olkal meinatah luadie uuzi kodi

      Vahnois eländykohtispäi muutandu -federuallizen programman mugah Vieljärven kunnan suale hengele uskaldetah andua uvvet eländytilat nämien kolmen vuvven aloh. Koivusellän pos`olkaine da sen kuuzi perehty kuulutah sih čottah. Se on ravei uudine puolihyllännyzen pos`olkan eläjile.

    • Jättiä oma jälgi muale

      Puaksuh tiedomiehien dai tavallizien ristittyzien keskes kuuluu paginua ”Kalevalah” näh, šeikkuijah kenenbo se eepossu on. Ongo se suomelaine, karjalaine vai karjalas-suomelaine eepossu.

    • Minun Sordavala

      Sordavalan histouriedu linnan alustamizes täh päivässäh on nähtävänny uvves ozuttelus Kronid Gogolevan kul’tuuruozuttelukeskukses Sordavalas.

    • Karjalan Kielen Koin kolmevuodehizet

      Vieljärven kylän ”Karjalan Kielen Kodi” pidi omassah vuozipäivän da luadi sen hyväkse suuren pruazniekan.

    • Uuzi ”Taival”

      Petroskois 22. heinykuudu oli uvven Taival-almanuahan prezentatsii. Tänä vuon nägi päivänvalgien jo seiččemes tämänmoine julgavo. Sanakse, vuvves 2011algajen se piäzöy ilmoih joga vuottu.

    • Šielä aina paistau päiväni

      Soloveckin šuaristo on šuurin Vienanmeren šuaristo, kumpaseh kuuluu kuuši šuurta šuarta ta noin šata pientä.

Partn`ourat