Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2015

    • Nuožarvi – roindupäivyniekku!

      Heinykuun lopus Nuožarven kylä pidi omassah 452-vuozipäivän, pruazniekkah kerdyi paikallistu rahvastu dai niidygi, kenen juuret ollah täs karjalazes kyläs.

    • Muailman kandukanzoin päivy

      Tänä pyhänpiän, 9. päivänny elokuudu on Kanzoinväline kandurahvahien päivy. Sidä pietäh kogo muailmas vuvves 1994 lähtijen. Pruazniekan pani alguh Yhtynnyzien Kanzukundien Yhtymyksen Piäassamblei.

    • Nuorien passiivižus vaigevuttau ruaduo

      Suomelas-ugrilazien kanzoin nuorien MAFUN-liiton kongressu Tartos oli kohtu, kuduas piettih kiihkielöi paginoi liiton nygözes da tulies aijas. Istundolois kiisteltih liiton halličuksen kogomukses da liiton kirjoile panemizes.

    • “Ыбица” kuččuu

      Siktivkaran linnas 15. elokuuudu pietäh viijes kezäine festivuali “Ыбица”. Festivualin programmas on äijy kaikenmostu piduo – rahvahallistu, intellektual’noidu da sportupiduo. Kaikis suurimat da kaunehimat pivot ozutetah TV:s Jurgan-kanualal da ”Enzimäzes Internettukanualal”. Mennytvuodistu festivualii TV:s kačoi enämbi 10 miljounua hengie ymbäri muailmua.

    • Kolme pyöräilijyä ta koira

      Mie tykkyän matkuštua, šamoin tykkyän kuunnella matkuštamisešta ta kertuo omista matoista.

    • Uuzi asfal’tu juamah, vahnu reunale!

      Petroskoi-Suojärvi -juamu on pahimii Karjalas.

    • 78 vuottu vien ual

      Stalinan aijan traktor nostettih heinykuun 8. päivänny Siämärven pohjalpäi Jessoilan kyläs. Vien ual se oli vuvves 1937. Traktor ei jiä Karjalah, se rodieu Nižnii Novgorod -linnan muzein ozutteluvehkehekse. Juuri Nižnii Novgorod -linnas luajittihgi nämmii traktoroi. Traktorah jäi Stalin-kirjutes ven’alazil kirjaimil.

    • Kezä kestäy sissäh, kuni ruadau kezäteatru

      Kezäl muailmas tapahtuu äijy midä mieldykiinnittäviä.

    • Unis itkenet – ilmizin ihastut

      Karjalazien unilois on ynnälline filosoufii. Kui siädy maltetah ennustua, mugai uniloi myöte ennustetah elaigua da ozua. Hyvät dai pahat suabi tiediä ennepäi, ken vai maltanou da tiedänöy.

    • Rohkiembat, tulien kezän meččäh štanajalgua eččimäh!

      Neičykkäzil on vuozi aigua ruohtiekseh lähtemäh tulien kezän meččäh eččimäh kukkijua štanajalgua. Se on lemmen nostandudielolois pošti piäsuurin. Varustuokseh maksau jo nygöi. Varačut, olgua priičattah.

    • Oniegu vai Iänisjärvi?

      Oniegujärvi on Jevroupan toizekse suurin mageivezijärvi Luadogan jälles. Ven'akse tämä järvi on Onežskoje ozero. Onegokse sidä sanottih jo sadoi vuozii tagaperin, suomen kieles se on Ääninen libo Äänisjärvi, vepsäläzet tuaste nimitetäh sidä omah luaduh ‒ Änine. Mis on lähtenyh järven nimi? Ken sen on andanuh? Tiedomiehil sih näh on moni eri mieldy.

    • Maijon päivy – iluo äijy

      Anuksen piiri andau läs 45 prosentua Karjalan tazavallan maiduo. Juuri siegi pietäh “maidohistu” festivualii.

    • “Veškelys” kehittymistiel

      Elokuun 21. päivänny Veškelyksen kyläs ezitettih paikallizien initsiatiivoin kannattamizen programman hantuzis luajittu projektu – kohendettu etnokeskus “Veškelys”.

    • Piästä peril: kui loitton ollah karjalan kielen murdehien välit

      Uuttu kahtenmuanvälisty kielitiedoprojektua ezmästy kerdua eziteltih mennyt suovattan Vieljärvel, Karjalan Kielen Kois.

    • Alku vaikie, ka lopušša aina kiitoš šeisou

      Hyvin tunnettu tietomieš, folkloristi Santra Stepanova täyttäy 85 vuotta

    • “Periodikal” rodih uuzi myöndykohtu

      Periodika-julguamon kniigua voibi ostua nygöi Kanzallizen kirjaston kniigulaukas, kudai avavui mennyt nedälil.

    • Oman pihan čomendai

      Veškelyksen kylä, Miran piha, 2 -adresil olijas kois siiriči muite vai et astu. Pihas nävytäh käzin luajitut kukat da elätit.

    • Keskiaigaine Petroskoi

      Tiijättögo työ, gu Petroskoi kiändihes keskiaigoih? Mennyt nedälil lebopäivinny Oniegan järven rannikol nägyi ritsarii, jouzimiesty, keskiaigastu karjalastu. Kaikin hyö oldih keskiaigazis ruutis.

    • Gostii Ruočispäi

      Tukholmalazet Elin Pöllänen da William Lord tullah Anukseh da Nurmoilah 3.-7. syvyskuudu Vladimir Brendojevan runofestivualih.

    • Kalevalan urheilun legendoja

      Urheilijoijen päivän uattona Kalevalan piirihallinnon talošša oli avattu šuuri valokuvanäyttely, kumpani kerto ihmisistä – Kalevalan piirin urheilulegendoista, niijen elämäštä ta urheiluvoitoista.

    • Tulii Kongressu pietäh Suomes

      Suomelas-ugrilazien rahvahien tulii Muailman Kongresan piendy ni yhty kerdua ei olluh keskustunnuh. Kerran nelläs vuvves muailman suomelas-ugrilazet kerävytäh suurimah kerähmöh. Ezmäine moine kongressu piettih vuvvennu 1992 Komin tazavallas.

    • Vepsäläzii kannatetah

      Karjalan tazavallan halličus da Ven’an federualizen kanzallisazieloin agentsvu uale kirjutettih sobimus, kudaman mugah vuvvennu 2015 annatah dengua vähäluguzien rahvahien ekonoumiekku- da sotsio-alan kehittämizekse.

    • Kandurahvahien kielii internetan kauti

      Tiedoloin päivänny, 1. syvyskuudu, Respublika -internet-portalu pani rattahile Karjalua tundijes -projektan.

    • Oman rahvahan sydämes kandai

      Tämän vuvven Täs synnynrannan minun algu Vladimir Brendojevan festtivuali on omistettu Ivan Savinale. Syvyskuul karjalaine kirjuttai täyttäy 75 vuottu.

    • Ken on piälimäine – kirjuttai vai kiändäi

      Elokuun loppupäivin Moskovan rinnal Zvenigorod-linnas piettih Kiändäjien fourumu, kuduah tuli 30 eri-igästy kiändäjiä, kuduat kiännetäh 20 kielele. Heijän joukos oligi karjalakse kiändäi Natalja Sinitskaja.

Partn`ourat