Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2015

    • Karjalastu pajuo kogo muailmale

      Vladimir Brendojevan festivualin aigah tuttavuin Ruočispäi tulluzih pajattajih Eila da Elin Pölläzih da William Lordah. Eila da Elin ollah muamo da tytär, heidy jo hyvin tietäh Karjalas.

    • “Nuori Karjala” menetti Petroskoin linnan suvvos

      Ulgomualazekse agentakse puuttunuh“ Nuori Karjala” on piättämäs, rubieugo ielleh andamah Piälimäzeh suudoh vai salbavuu. Jatkamah toimindua agentannu hyö ei ruveta täyzabsurdan periä.

    • Ku suomelas-ugrilaine kirjuttau ven’akse, mittuine kieli on hänen oma?

      Kongresan avajazet piettih 4. syvyskuudu. Tervehtyssanat sanottih Suomelas-ugrilazien rahvahien Muailman Kongresan Vengrien kanzallizen liiton prezidentu Éva Rubovszky da Suomelas-ugrilazien literatuuroin assotsiatsien piälikkö János Pusztay.

    • Tule opastumah kiändämäh karjalakse!

      Mittuine on kiändäjän ruado? Midä karjalakse da karjalaspäi kiännetäh? Da midä pidäs kiändiä? Kui kiännöstiedo opastau kiändämizeh? Kui kiännösprotsessu menöy? Kuspäi kiändäi suau tieduo, konzu vastah tulou tundematoi sana? Mittumua hyödyy on kiännösmustoprogrammois? Kuibo kiändiä uudizii karjalakse? Tahtozitgo kiändiä Wikipediedu karjalakse?

    • Kuni myö tykkyämmä, myö elämmä

      Kanšallisien kulttuurien keškuš kuččuu kaikkie halukkahie tuttavuštuo uuteh näyttelyh šyyškuun 25. päiväh šuaten. Kuni myö tykkyämmä, myö elämmä -näyttely esittäy taitehen kolme lajie: mualauštaiteh, valokuva ta dekoratiiviset kynttilät.

    • Rahvahienvälizet suhtehet korgiembale tazole

      Kanzallizen poliitiekan ministerstvan tyves toimijal Kanzallizien yhteiskundujärjestölöin konsul’tatiivizen nevvoston istundol kačottih Karjalan Tazavallan kanzallispoliitiekan strateegien projektua.

    • Lyydiläzien starinat

      Vuvves 2014 toimii Priäžän piiris lyydiläzien Pyhärven juuret -järjestö on todevuttamas jo tostu projektua, kudamah sai kannatustu Kanzallizen poliitiekan ministerstvas. Starinaspäi starinah…-projektan piäpivot pietäh sygyzyl.

    • Konferensii keräi nuordu dai vahnua tutkijua

      Jo seiččemetty kerdua Karjalas piettih R’abininskije čtenija -konferensii. Se tavan mugah on omistettu Ven’an Pohjazen perindöllizen kul’tuuran tutkimizele da yhtistäy eri aloin tiedomiesty da spetsialistua kerran nelläs vuvves. Rahvahan runohuon, kanzallizen muuzikan, histourien, etnogruafien, literatuuran da kielen tutkijua kuččuu Karjal da sen eriluaduine kul’tuuru.

    • Kolhosissa – traktoristi, armejašša – tankisti

      Perintehen mukah joka šyyškuun toisena pyhänäpiänä Venäjällä juhlitah tankistien päivyä. Alekši Melentjev Kalevalašta šinä päivänä niise ottau vaštah onnitteluja perehen jäšeniltä.

    • Vintaži-esinehien uuši elämä

      Vintažni tseh -jarmankka oli avattu Petroskoin Onegan traktoritehtahan yheššä rakennukšešša 19.–20. šyyškuuta.

    • Mennyön da nygözen välis

      Sih välih puutuimmo järvie myöte soudajes. Tuakse jäi kasan nägöine suari – rahvahas sanottu Kodišuarekse. Sie on igivahnat sangiet hongat – kuolluot, liikkumattomat. Min verran karjalazen rahvahan polvie hyö nähtih – tulou vai arvata. Suaren agjal on puolitostu vuozisadua tagaperin elänyzien karjalazien kalmua grobničoinke, kuduat ei vie hapattu kogonah. Iel on randua pitkin nostettu kylä – Šuigärvi libo Šuikujärvi.

    • Parahat sygyzyt

      Syvyskuun tulduu ainos juohtuu piäh souhozas ruadoaigu. Se oli minun enzimäine maksettavu ruado.

    • Omah suguh kosketus

      Sanat ”sugu”, ”sugulaine”,”sugunimi” ollah yhty juurdu. Minun suvun juuret äijäl kiinnostetah minuu. Minun suvun puu, ammui on andanuh eloksen kaikile minun sugulazile da minulegi. Jo sadoi vuozii meni sit aijas, monii heis minä en tiedänyh, da ni nähnyh en. Ga milienne niitti yhtistäy minuu heijänke, da on moine tundo, ku olin sie, elin silloi.

    • Hiitroi karjalaini kala

      Venäläis-šuomelaisen kulttuuriforumin aikana Petroskoin Lohijoven jokiluhtašša oli pietty Kalakunda-festivali, kumpasen piäteemoina oltih kalanpyynnin kanšalliset perintehet, kalaruokien valmistamini ta vierahanvaraisuš.

    • Forumi kulttuuriyhteistyön eistäjänä

      Kulttuuri vaihtujašša muajilmašša – tämmösen nimen šai XVI Venäläis-šuomelaini kulttuuriforumi, kumpani piettih 24.–28. šyyškuuta Karjalan tašavallan piäkaupunkissa.

    • Karjalan kul’tuuran paja

      Kielen, literatuuran da histourien instituuttu pidi omassah 85-vuozipäivän. Instituutan tämän päivän ruadoh nähte saneli Irma Mullonen, kudai on instituutan johtajannu jo piäl kymmenen vuvven.

    • Mister Etno 2015 on anuksenkarjalaine Ondrei

      Mister Etno sanoi Uljanovskas: ”Pellon suannet kyndiä – panet houzut piäl”. Mieros suadih tiediä sen. Anuksen linnah 1987 vuvvel rodivunnuh Andrei Gorškovas rodiihes jällečel Mister Etno. Mustolahjakse briha sai kuldazet čuasut.

    • “Karjalan Sanomat” täytti 95 vuottu

      Mennyt nedälil Karjalan Sanomat -suomenkielizen lehten toimitus pidi omassah 95-vuozipäivän. Vuozipäivynedälil toimittajat järjestettih monipolizen da mieldykiinnittäjän vuozipäivyprogramman, kudai sai kannatuksen Kanzallizen poliitiekan ministerstvan puolespäi.

    • Pienet šuomelais-ugrilaiset tähet

      Enšimmäistä kertua Karjalan Tašavalta otti vaštah 1.–3. šajekuuta Kanšainvälini šuomelais-ugrilaini läpikulku -festivalin ošallistujie.

    • Kulta-aron iänet

      Karjalan Vesläžed-ryhmä vašta myöšty Petroskoih Astrahanista, missä še oli etnofestivalin ta kilpailun ošallistujana.

    • Omien lugijoin da kirjuttajien kazvattai

      Karjalan Kanzalline arhiivu valmisti ozuttelun Sever-žurnualan 75-vuozipäiväkse.

    • Nuoret ozutettih svuad’bua

      Petroskoin kul’tuurukolledžan nelländen vuozukursan opastujat ozutettih Svuad’bu karjalakse -spektaklii.

    • Paras lyydiläine pereh vallittih Pyhärves

      Pyhärven kyläh kerävyi äijy rahvastu valliččemah parastu lyydilästy perehty.

    • Olis aigu ottavuo ruadoh

      Petroskois Kielen, literatuuran da histourien instituutas mennyt nedälil oli pietty toine istundo, kuduas šeikuittih lyydiläzien murdehen kehittämisty. Enzimäine tämänmoine istundo piettih kezäl 2014.

    • Mi on kel’l’uška?

      Tottaš kaikki tiijetäh, mi on kelja tahi kel’l’a (monahhojen huonehet manasterissa). Ka olettako konšanih kuullun kel’l’uška-šanan?

Partn`ourat