Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2015

    • Päivykodi sai uvven stuatusan

      Petroskoin Lumikello-päivykodi rodih suomelas-ugrilazekse.

    • Silmil tärgevimiä et näi

      Kaikis paras, midä on toimittajan ruavos, vastavukset rahvahan kel. Ymbäri muailmua ajeltes tuttavut ristittyzih, kuduat eletäh muailman toizel agjal. Vengries kirjuttajien kongresal olles tuttavuin hanti-akkah Galina Laptevah. Naine eläy Hanti-Mansiiskan alovehel da ruadau hantoin kielen opastajannu. Paiči sidä händy tutah kirjuttajannu da oman kielen puolistajannu.

    • Jessoilčua kazvattamas

      Meijän päivykoin Lapsestus-programman mugah ruadajat ollah sidä mieldy, ku hyväh lapsen psiihiekkukehittämizeh niškoi pidäy ruadua muga, ku lapsil olis hyviä mieldy olla päivykois.

    • Tuarie-muasteri

      Kerran koissa istuos’s’a rupesin kaččomah Internetistä, mitä mukavua myyvväh Petroskoissa toimijan O!-studijon vapuat käsityömuasterit (niin šanotut freelancerit ili muasterit, kumpaset ruatah koissa ta myyvväh omie esinehie Internetin kautti).

    • Valeiskin pariskunnan briljantitaival

      Kuušikymmentä vuotta yhteiselämyä. Kuin äijä pitäy olla šuvaičušta, käršivällisyttä, ymmärryštä, huolenpituo, jotta yheššä ottua vaštah briljanttihiät? Mitein pitäy elyä kaikki nämä vuuvvet, jotta yli monet vuosikymmenet šuaha šäilyttyä kerran šyttynyön rakkahuon?

    • Raija Pyölile 70 vuottu: karjalazen naizen karjalaine elos

      19. syvyskuudu Raija Pyöli pidi omassah 70-vuozipäivän Lahten pravoslavnoin kirikön pruazniekkuzualas.

    • Kolme löydyö

      Puaksuh suau kuulta: minä tiijän kieldy, ellendän, a paista ei ole kenen kel. Nenga ielleh jatkanou, ga muamankieli unohtuu, haihtuu aivoloisgi.

    • Died’oin mustokse

      Oma Mua -lehten 25-vuozipäivän hantuzis “Oman Muan” toimitus da Karjalan Rahvahan Liitto järjestettih kaksi seminuarua Karjalan Kanzallizes arhiivas.

    • Kiukua – talon emäntä

      Kiukuašta ta šyyšpruasniekoista kerrottih mukavašša juhlašša, kumpani piettih Vuokkiniemen Kylätalošša šajekuun viimesenä päivänä.

    • Tuuti, tuuti lapšukaista...

      Virošša kaikilla vašta šyntynehillä lapšilla taritah CD-levy tuuvitušlaulujen kera. ”Šemmoista pitäy olla karjalaisillaki,” – šanottih karjalaisen kulttuurin kannattajat.

    • Mirjan nero kuuluu loitokse

      Petroskoin Lumikello-päivykoin opastai Mirja Hotejeva, kuittizelaine roduu myö, yhtyi kogo Ven’an muamankielien opastajien kilbah. Se piettih ligakuun lopus Moskovas, Ven’an Opastusministerstvan da kanzallizii kyzymyksii hoidajan federuallizen Agentsvan hantuzis.

    • Pagize karjalakse, kuni on kenenke paista

      Moizen deviizan anuksenkarjalazet pandih omale paginkluubale, kudaman vastavuksile hyö kerrytäh kaksi kerdua vuvves pagizemah karjalakse.

    • Kui parembi kiändiä karjalakse

      Jovensuus 13. da 14. kylmykuudu piettih kiändämizen seminuaru. Päivännouzu-Suomen yliopistos kaksi päiviä opastettih kiändämäh karjalan kieleh.

    • Helppopiäšyni Koštamuš

      Sosialiaktijon järještäjät tarkaššettih, onko Koštamukšešša helppopiäšyni ympäristö.

    • Valkievuaran kylän istorijašta

      Valkievuara on vanha, ka vielä elävä kylä Kontupohjan piirissä. Še šijaiččou Tiudija-kylän lähellä ta šamannimisen joven rannalla.

    • Lähtin minä Läkköiläh

      Joga kuun jälgimäzenny nellänpiän televiizoras toizel kanualal kanzalliskielizes Omin silmin -programmas ozutetah Lähtin minä Läkköiläh -programmua Karjalan paikannimilöih da karjalazih sugunimilöih näh.

    • Petroskoi enne Petroskoidu

      Kaikin tietäh, Petroskoin linnu rodiihes 1703 vuvvel, konzu Lohijoven, se Lososinkan libo, kui sih aigah sanottih, Lososinnitsan joven suuh perustettih čugunzavodu da sen tyveh Petrovskoin zavodan ruadajien kylä, kudai vuvvennu 1777 rodih Petroskoin linnakse.

    • Suarnua-vuarnua

      Karjalaine suarnu -festivualih yhtyi lähes 120 lastu Karjalan eri piirilöispäi.

    • VIII Karjalazien Kerähmöh pidäy vallita 88 deleguattua kuun aigah

      Talvikuun 25. päivy on jälgimäine, konzu otetah vastah protokolat Karjalan piirilöispäi. Vähästy enämbi kuudu aigua on nygöi vallittuloin nevvostoh kuulujoile, ku hommata valličendat omis eländykohtis.

    • Kyläpapin elämyä 1800-luvun Kiimasjärvellä

      Kiimasjärven kyläššä kirikön paikalla on puini risti ta puissa liehuu tuulipaikkoja. ”Kirikkömuan takuana, rannašša, oli papin talo” – kešät kyläššä viettäjä eläkeläini Valentina kertou ta muistelou, kuin hiän nuorena tyttönä kulki tätijeh kera veräjäštä kirikkömualla.

Partn`ourat