2015
-
-
Petroskoin Lumikello-päivykodi rodih suomelas-ugrilazekse.
-
Kaikis paras, midä on toimittajan ruavos, vastavukset rahvahan kel. Ymbäri muailmua ajeltes tuttavut ristittyzih, kuduat eletäh muailman toizel agjal. Vengries kirjuttajien kongresal olles tuttavuin hanti-akkah Galina Laptevah. Naine eläy Hanti-Mansiiskan alovehel da ruadau hantoin kielen opastajannu. Paiči sidä händy tutah kirjuttajannu da oman kielen puolistajannu.
-
Meijän päivykoin Lapsestus-programman mugah ruadajat ollah sidä mieldy, ku hyväh lapsen psiihiekkukehittämizeh niškoi pidäy ruadua muga, ku lapsil olis hyviä mieldy olla päivykois.
-
Kerran koissa istuos’s’a rupesin kaččomah Internetistä, mitä mukavua myyvväh Petroskoissa toimijan O!-studijon vapuat käsityömuasterit (niin šanotut freelancerit ili muasterit, kumpaset ruatah koissa ta myyvväh omie esinehie Internetin kautti).
-
Valeiskin pariskunnan briljantitaival
Kuušikymmentä vuotta yhteiselämyä. Kuin äijä pitäy olla šuvaičušta, käršivällisyttä, ymmärryštä, huolenpituo, jotta yheššä ottua vaštah briljanttihiät? Mitein pitäy elyä kaikki nämä vuuvvet, jotta yli monet vuosikymmenet šuaha šäilyttyä kerran šyttynyön rakkahuon?
-
-
-
Lotos Plaza -laukkukeskuksen avvonazes kirjastos voibi ottua lugiettavakse karjalankielisty kniigua, lehtie da žurnualua, myös livailla vieresty “Omua Muadu”.
-
Uuši pakina-kauši alko Paginkanzu-klubissa
-
Krippiruvituš: puolešta vai vaštah?
Kaikki, mitä työ halusija tietyä šiitä, ka että ruohtin kyšyö
-
Juminkeko kašvattau nuorta polvie
Šuomen kirjuttajan Aleksis Kiven päivänä 10. šajekuuta Kuhmošša piettih šuuri pruasniekka – Juminkeko-šiätijö täytti 30 vuotta. Juhlašša kävi äijän rahvašta Šuomešta ta Karjalaštaki.
-
Kalevalan rahvahan teatteri valmistautuu enši-iltah.
-
-
-
Raija Pyölile 70 vuottu: karjalazen naizen karjalaine elos
19. syvyskuudu Raija Pyöli pidi omassah 70-vuozipäivän Lahten pravoslavnoin kirikön pruazniekkuzualas.
-
Puaksuh suau kuulta: minä tiijän kieldy, ellendän, a paista ei ole kenen kel. Nenga ielleh jatkanou, ga muamankieli unohtuu, haihtuu aivoloisgi.
-
Oma Mua -lehten 25-vuozipäivän hantuzis “Oman Muan” toimitus da Karjalan Rahvahan Liitto järjestettih kaksi seminuarua Karjalan Kanzallizes arhiivas.
-
Kiukuašta ta šyyšpruasniekoista kerrottih mukavašša juhlašša, kumpani piettih Vuokkiniemen Kylätalošša šajekuun viimesenä päivänä.
-
Virošša kaikilla vašta šyntynehillä lapšilla taritah CD-levy tuuvitušlaulujen kera. ”Šemmoista pitäy olla karjalaisillaki,” – šanottih karjalaisen kulttuurin kannattajat.
-
-
-
Petroskoin Lumikello-päivykoin opastai Mirja Hotejeva, kuittizelaine roduu myö, yhtyi kogo Ven’an muamankielien opastajien kilbah. Se piettih ligakuun lopus Moskovas, Ven’an Opastusministerstvan da kanzallizii kyzymyksii hoidajan federuallizen Agentsvan hantuzis.
-
Pagize karjalakse, kuni on kenenke paista
Moizen deviizan anuksenkarjalazet pandih omale paginkluubale, kudaman vastavuksile hyö kerrytäh kaksi kerdua vuvves pagizemah karjalakse.
-
Kui parembi kiändiä karjalakse
Jovensuus 13. da 14. kylmykuudu piettih kiändämizen seminuaru. Päivännouzu-Suomen yliopistos kaksi päiviä opastettih kiändämäh karjalan kieleh.
-
Sosialiaktijon järještäjät tarkaššettih, onko Koštamukšešša helppopiäšyni ympäristö.
-
Valkievuaran kylän istorijašta
Valkievuara on vanha, ka vielä elävä kylä Kontupohjan piirissä. Še šijaiččou Tiudija-kylän lähellä ta šamannimisen joven rannalla.
-
-
-
Joga kuun jälgimäzenny nellänpiän televiizoras toizel kanualal kanzalliskielizes Omin silmin -programmas ozutetah Lähtin minä Läkköiläh -programmua Karjalan paikannimilöih da karjalazih sugunimilöih näh.
-
Kaikin tietäh, Petroskoin linnu rodiihes 1703 vuvvel, konzu Lohijoven, se Lososinkan libo, kui sih aigah sanottih, Lososinnitsan joven suuh perustettih čugunzavodu da sen tyveh Petrovskoin zavodan ruadajien kylä, kudai vuvvennu 1777 rodih Petroskoin linnakse.
-
Karjalaine suarnu -festivualih yhtyi lähes 120 lastu Karjalan eri piirilöispäi.
-
VIII Karjalazien Kerähmöh pidäy vallita 88 deleguattua kuun aigah
Talvikuun 25. päivy on jälgimäine, konzu otetah vastah protokolat Karjalan piirilöispäi. Vähästy enämbi kuudu aigua on nygöi vallittuloin nevvostoh kuulujoile, ku hommata valličendat omis eländykohtis.
-
Kyläpapin elämyä 1800-luvun Kiimasjärvellä
Kiimasjärven kyläššä kirikön paikalla on puini risti ta puissa liehuu tuulipaikkoja. ”Kirikkömuan takuana, rannašša, oli papin talo” – kešät kyläššä viettäjä eläkeläini Valentina kertou ta muistelou, kuin hiän nuorena tyttönä kulki tätijeh kera veräjäštä kirikkömualla.
-
