Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kanšankulttuurin värijä Kalevalan mailla

Kappalehie Ort’t’o Stepanovin teokšista luvettih Haikol’ašša kirjailijan kotitalošša // Kuva: Nadežda Vasiljeva

Vierahanvaraset kalevalalaiset, kanšanmusiikin tykkyäjät otettih vaštah muusikkoja 4.–5. heinäkuuta. Tänä vuotena Sommelo-festivalissa yhty heti monta aihetta – Sommelon 10-vuotisjuhla, Kalevala-eepossan 180-vuotispäivä šekä Kainuun kunnan kanšanmusiikki. Festivalin tärkeimpänä pitopaikkana oli Šuomen Kuhmo-kaupunki. Tiälä kaččojilla ta ošallistujilla oli järješšetty äijän tapahtumie: erilaisie seminarija, kurššija, näyttelyjä ta konserttija. Kalevalan nuoret kantelehenšoittajat ta niijen opaštajat Arina Sem’onova ta Nina Saburova ošallissuttih viisikielisen kantelehen šoittokurššiloih. Veikko Pällisen Kalevala-yhtyvehen ošallistujat šuatih äijän uušie hyövyllisie tietoja kanšanlaulukurššiloilla.

Joka vuosi Sommelo-festivali järješšetäh molommin puolin rajua ta še antau hyvän mahollisuon kalevalalaisillaki tavata entisie yštävie ta vanhoja tuttuja šekä šuaha tutukši uušie esiintyjie. Näin oli tälläki kertua. Jo kaikilla hyvin tutut Maari Kallberg, Taito Hoffren, Janne Seppänen ta Pekka Huttu-Hiltunen ilahutettih kaččojie uušien runojen ta laulujen esittämisellä.

Šäveltäjä, muusikko ta laulaja Mari Kalkun Virošta tuli enšimmäistä kertua Kalevalah. Paissen kaččojien kera naini kerto, jotta hiän poimiu luomisintuo ympäröiväštä luonnošta, viroilaisešta runouvešta ta kanšanmusiikista. Mari laulau omalla kielellä ta iče šoittau kanteletta, pianuo, kitarua, harmonikkua.

Enšimmäistä kertua festivalih ošallissuttih tanššijat Šuomen Oulun Pirttiset-yhtyveheštä. Pirttiset-yhtyvehtä pietäh Pohjois-Šuomen kanšantanššin kermana. Yhtyveheššä esiintyy yli 50-vuotisie kanšantanššin harraštajie, kumpaset ollah ylen aktiiviset ta tykätäh lavalla esiintymiseštä.

Sommelo-festivali Kalevalašša starttasi 4. heinäkuuta Kulttuuripolku -tutuštumismatalla. Tätä polkuo kulkien festivalin ošallistujat ta vierahat šuatih tutuštuo Kalevalan merkittävimpih kulttuuri- ta runonlaulupaikkoih. Paikallisešša kulttuuritalošša piettih gala-konsertti, missä kaččojat tutuššuttih festivalin ošallistujih ta niijen konserttiohjelmih. Illalla Kuittijärven rannalla pietty Iltakatrilli kučču kaikkie kanšantanššin harraštajie tanššimah yhtehiseh piirih.

Kalevalan mua, Haikol’an kylä – nämä paikat painutah šyvällä mieleh, tänne himoittais tulla tuaš ta uuvveštah. Šiitä kerrottih festivalin ošallistujat ta lähtiessäh tietyšti kaikin toivottih, jotta enši vuotena tavatah tuaš Sommelon festivalissa.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat