Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Konzu on lujat juuret da rungo, sit ongi kaunis ladvu

// Kuva: Ol'ga Ogneva

Sordavalan pajopruazniekan piäpivot piettih suovattan. Pruazniekan algai kulgu, konzu kai horat da pajojoukot čomis ruutis pajonke astuttih Väinämöizen da Sordavalan  piämiehen  Sergei Koziganan peräh endizen raatušan pihaspäi Vakkosalmen puustoh pajopellole, kus piettihgi pajopruazniekku.  

– Konzu pajatat, sit on elos vesselembi, sit nuorenet. Meijän joukon nimi on ”Armas randaine”. Sendäh gu myö suvaičemmo omua muadu da omua karjalan kieldy. Pajatammo karjalakse, sanoi Raisa Fedotova Pitkäsrannaspäi.

Pajopruazniekkah kučuttih ei vai karjalazii pajattajii, tiä oli ven'alastu, vepsälästy, ukrainalastu, suomelastu da eestilästy pajojoukkuo. Kaikkiedah 42 eri horua, vajai tuhat hengie. Heidy kerättih yhtehizeh horah, kudai täl kerdua Irina Belkovskoin ohjavuksel pajatti viizi pajuo. Enzi allus  - Ven’an da Karjalan gimnat, sit Vladislav Pančenkon ”Tiähtilöinlendon Oniegujärven piäl”, Ruvim Pergamentan ”Meijän meččymuan”. Täl kerdua kaikin yhtes pajatettihgi karjalakse, hos ei täytty pajuo, ga Aleksandr Volkovan sanoih L’ubov Nikitinan kirjutetun, Arkadi Ustinovan sovitetun ”Terveh, Karjal” pajon kerdavosävelen...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat