Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Omašta kulttuurista laulun ta tanššin kielellä

Konserttih ošallistui oli noin 150 henkie, niijen joukošša oli karjalaisie, vepšäläisie, komilaisie, marilaisie, komi-permäkkijä, hantija, liivviläisie, udmurtilaisie, mordvolaisie. // Kuva: Ksenija Veretennikova

Šuomelais-ugrilaini läpikulku -festivali pietäh kerran kahešša vuuvvešša. Toisena vuotena järješšetäh konserttija erilaisissa šuomelais-ugrilaisissa kaupunkiloissa ta toisena on šuuri piäkonsertti, kumpaseh ošallissutah erilaiset folkloriryhmät.

Tämänvuotiseh juhlah tuli 22 ryhmyä. Yhteheš ošallistujie oli noin 150 henkie, niijen joukošša oli karjalaisie, vepšäläisie, komilaisie, marilaisie, komi-permäkkijä, hantija, liivviläisie, udmurtilaisie, mordvolaisie.

Nyky- ta itätanššien Antares-tanšširyhmä tuli festivalih Mordvan tašavallašta Saranskista. Šen ohjuajina ollah Irina Gordejeva ta Jelena Kirkina.

– Antares on kirkahin Skorpionin tähtikuvion tähti, ohjuajat šelitettih yhtyvehen nimen merkityštä. – Antares-ryhmän ošallistujat, niin kuin ni monien muijenki ryhmien paissah muamonkielellä.

Vuyis' -nimini folkloriryhmä (karj. Ukonkuari) tuli Karjalah Udmurtijan tašavallašta Lonki-Vortsi kyläštä.

– Meijän ryhmä on peruššettu 1991 vuotena. Myö esitämmä leikkijä, leikkilauluja tahi udmurtilaisie kanšallisie lauluja, šekä näytämmä kanšallisie mänöjä. Täššä konsertissa myö näyttimä mitein tytöt peštih villua. Koko talven ajan hyö kesrättih, a kevyällä hyö peštih villua avannošša, ryhmän etuštaja Iraida Jemeljanova kerto.

Vesnuski-tanšširyhmä niise oli tullun Udmurijašta, vain toisešta Jar-kyläštä. Yhtyvehen ohjuajana on Jelena Šumko.  

– Meijän Jar-kylä on 250 kilometrin piäššä Iževskin kaupunkista, kyläššä eläy 6000 ihmistä. Meijän ryhmä on esimerkillini ryhmä Udmurtijan tasavallašša. Šillä on 17 vuotta. Tiälä myö olemma tutuštun karjalaisih ta vepšäläisih tanššiloih ta haluamma opaštuo niitäki tanššimah, Jelena šelitti.

Salehard-kaupunkista tuli Marja Mol -nimini (karj. Marja) folklooriryhmä.  Ryhmän ošallistuja Jul’a kerto vanhanaikusešta, tuohešta ta puušta luajitušta šoittimešta, kummaista hiän šoittau:

– Šuršar on vanhanaikuni šoitin ta naiset käytettih šitä lapšie tuuvvittuas’s’a.

Jul’a ei opaššu muamonkieltä koulušša, no koissa muamon ta tuaton kera hiän voit paissa omalla komin kielellä, kumpasella paissah Jamalo-nenetskin autonomisessa alovehpiirissä.

Latvijašta tullehen Piški kanlā -folklooriryhmän johtaja Ieva Ernštreine kerto yhtyveheštäh:

– Liivin kieleššä Piški kanlā tarkottau pientä kantelehta. Ennein Latvijašša oli viisi tahi vähän enemmän kylie, missä elettih liiviläiset. Myö olemma ylpeitä, jotta meijän ukot ta ämmöt paistih tätä harvinasta kieltä ta nyt myö yritämmä elävyttyä šitä laulamalla liiviksi.

Šemmoset kanšat oli tultu festivalih Petroskoih ta miula on hyvä mieli, kun ajattelen mitein pohatta on meijän šuomelais-ugrilaini kulttuuri, vet’ tämä oli vain oša šiitä mukavašta ta kaunehešta mitä kanšallisilla kulttuuriloilla on.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat