Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

David’anin veissokšissa eläy istorija

L’udvig David’anin ansijona on monta pačašta ta muistolautua. // Kuva: Julija Veselova

Vuuvven 2005 talvikuušša Petroskoissa piettih kolmaš Karjalan valtijollisen urheilukomitietan vuosikokouš, kumpasešša mieki šain pakinavuoron. Esiintymiseššä kerroin, jotta kuukauši takaperin on kunnoššettu Olimpijameštarin Seesjärven rannoilla, Pogostalla šyntynehen karjalaisen F’odor Terentjevin hauta, kumpani oli kurjašša kunnošša.

Piättehekši mie ehotin ašettua Petroskoissa pačaš F’odor Terentjevilla. Karjalan tašavallan hallinnon piätökšen 16.10.2006 mukah paččahan pal’l’aštamini olis pitän šuorittua kolmella vuosinellännekšellä, ka še aikataulu jäi täyttämättä.

Vašta 20.05.2008 šynty piätöš, ken kuvanveistäjistä tuli voittajakši. Komissijo valičči pienoismalliloista parahan paččahan, kumpasie esitettih kilpailijat. Voittajakši tuli KASNT:n anšijoitunut taitehruataja, Karjalan valtijonpalkinnon laureatti, Karjalašša tunnettu kuvanveistäjä L’udvig David’an. L’udvig Karapetovičie tunnetah Tuntemattoman šotilahan hauta -memorialikompleksin yhtenä luatijista. Memoriali, kumpasešša palau ikuni tuli oli rakennettu vuosina 1969–1972 Petroskoissa. Šen lisäkši David’an luati monta pačašta, kumpasista Petroskoissa tunnetuimmat ollah rintapaččahat ”Venäjän stuarostalla” Mihail Kalininilla ta kolmešti Neuvoštoliiton šankarilla, maršalilla Georgi Žukovilla.

Näin vuuvvešta 2008, kun tutuššuin L’udvig David’anih, alko miun yhteistyö hänen kera, kumpani jatkuu jo kahekšan vuotta.

L’udvig David’an lahjotti Puatanen keškikoululla F’odor Terentjevin rintapaččahan. Šen ašetettih lähellä koulun piäportahie niin, jotta kaikki koululaiset aštuon kouluh enšimmäisenä tavatah ta tervehitäh heijän kylän koko muajilmalla tunnettuo šankarie, olimpijavoittajua F’odor Terentjevie.

Ka šamoina vuosina 2008–2015 miula vähä välie tultih tietoh eri kylien eläjien nimet, kumpasista hyvä olis tietyä kylän kašvajilla šukupolvilla, ottua heistä esimerkkie. Tämä tuttavuš kuvanveistäjän kera täššä mieleššä oli hyvä, jotta ei tarvinnun eččie tuntemattomien keškuuvvešta toisie kuvanveistäjie.

Joku vuosi šitten Šuolušmäjen hautaušmualla huliganit ryöššettih ta pilattih monie hautakivie. Näin kävi myöš Jaakko Rugojevin hautakiven kera, kumpasešta hävisi pronššista valettu kuva ta kiven pinta oli pilattu. Taričin tämän kunnoššuštyön L’udvigilla ta šopima työn ja kivilauvan hinnašta. Pekka Zaikovin kera šopima rahan keruušta ta niin tarvittava rahašumma oli kerätty ta makšettu kun hautakiven kunnoštamini oli luajittu. Še tapahtu vuuvven 2008 kešällä.

Kaikki šeuruavatki muistolauvat luati kuvanveistäjä L’udvig David’an.

 Erityiset passipot tahon šanuo kuvanveistäjällä L’udvig David’anilla, kumpasen ansijona on kaikki kertomani paččahat ta muistolauvat.18. kevätkuuta L’udvig Karapetovič täyttäy 80 vuotta!

 

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat