Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Karjalažuttu täyzi, kunnivon himuo vajai

Vuvven 1969 Otatko miut, Karjalan mua -spektaklis Pekal oli Vasselein rouli, Vieno Kettuzel – Annin, Jelizaveta Tombergal – Melanjan rouli. Spektakli oli karjalan kielel. // Kuva: Kuvat on otettu Kanzallizen teatran arhiivaspäi.

Ven’an Rahvahalline da Karjalan arvostettu artistu videlenkarjalaine Pekka Mikšijev 14. kevätkuudu täytti 80 vuottu. Oman vuozipäivän Mikšijev pidi Karjalan Kanzallizen teatran laval, täl kerdua Koti-spektaklin akt’ourannu.

Pekan teatruelokseh nähte voibi kirjuttua äijän, häihäi on ruadamas Kanzallizes teatras jo piäle kuvvenkymmenen vuvven da on ozutettu monii kymmenii rouliloi. Pekka Mikšijevua da hänen akkua Vieno Kettustu, kudamanke hyö on käzikkäi astuttu da teatras ruattu enämbi kuuttukymmendy vuottu, karjalazet tietäh da arvostetah ei vaiku akt’ouroinnu, ga muamankielen kehittäjinny.

Pekka – joga aijakse!

Seppo Kantervo, ohjuaju, dramaturgu.

– Himoittau mustoittua Laukkurit-spektaklin valmistamistu. Dramaturgannu olles minä ezmäi en ni tiedänyh, kedäbo Kanzallizen teatran artistois voibi panna spektaklin piäroulih – piälimäzekse laukkurikse. En minä ni tiedänyh, midä nimie panna sille personuažale. Nimidä minun piäs ei olluh selgei, ei tulluh mieleh spektaklin da piäpersonuažan kuvua nigo unis, nigo ilmis.

Minä tutkin histouriellizii materjualoi laukkurih nähte Petroskoil da lähtin laukkuriloin tundiettuloi kohtii myöte, kunne minuu kučui minun dovariššu kirjuttai Bengt Pohjanen. Opin iče tundie iččie laukurin “nahkas” da iče piästä ruočči-suomelazes rajas poikki Tornio-linnan kohtas. Sie minuu tuttavutettih meijän laukkuriloin jälgeläzienke, kudamat juurruttih Suomeh da Ruoččih XX luvun allus. Eräs pereh tiijustettuu, ku Seppo Kantervo on kirjuttamas pjessua laukkurih niškoi, kučui minuu gostih da hyö saneltih äijän mieldykiinnittäjiä omis ezi-ižis. Paistes siirryimmö perehalboumah – silloigi rodih kummu. Yhtes fotokartočkas minä näin Pekka Mikšijevan. Kuibo häi voi puuttuo mennyöh vuozisadah? Sidä ei voi olla! Minä en uskonuh omii silmii: seizou meijän Mikšijev, vaiku parrakas. Minä kiännin fotokartočkan, a sit toizel puolel kirjutettu: Pekka Lipkin, 1905 vuozi, Haaparanta. Hyö tottu oldih yhtennägözet! Ižändät kerras kai sellitettih: “Kai karjalazet ollah vellekset rouno, rounoku yhten muaman lapset”. Kai ehtän myö pagizimmo endizis aijois. Sen jälles jo hotellis olles minä kitrjutin azettelemattah kogo yön. Minule kai rodih selgei, kirjutin pjesan jälgimäzeh čökkiessäh. Pekka rodih Pekakse, Mikšijev rodih Lipkinakse...

Lugijan mielii
  • Аноним20.07.2017 | 11:50
  • Аноним20.07.2017 | 11:50
  • Аноним20.07.2017 | 11:50
  • Аноним20.07.2017 | 11:50
  • Аноним20.07.2017 | 11:50
  • Аноним20.07.2017 | 11:50
  • Аноним20.07.2017 | 11:50
  • Аноним20.07.2017 | 11:50
  • Аноним20.07.2017 | 11:50
  • Аноним20.07.2017 | 11:50
Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat