Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Piäjärveläisien šyväimissä eläy toiveh

Kesseli-šeuran johtaja Ape Nieminen myönti kiitoškirjasie Marina Galdinalla (vaš.) ta Anni Vlasovalla. // Kuva: Maikki Spicina

Piäjärven pos’olka šijoutuu Karjalan pohjoisimmašša, šuurimmašša ta puhtahimmašša Louhen piirissä kaunehen Tuhkajärven rannalla. Pos’olka oli peruššettu vuotena 1973 lespromhosin rakentamisen aikana. Jo 20 vuotta pos’olkašša on toimin Piäjärven karjalaisien šeura, kumpani on Karjalan Rahvahan Liiton alaošaštona. Nykyjäh äijän paissah karjalaisien tapojen šäilyttämiseštä. Piäjärveläiset niise tahotah šäilyttyä karjalaisien kulttuurie, perintehie ta kieltä.

Tänä vuotena karjalaisen kulttuurin pruasniekka piettih 29. kevätkuuta. Še oli järješšetty Piäjärven kulttuuritalon aulašša, šentäh kun rakennukšen juhlašali vuottau remonttie. Juhla oli omissettu Kalevala-eepossan päivällä ta Piäjärven karjalaisien šeuran 20-merkkipäivällä.

Pruasniekkah tuli vierašta Louhen piirin eri kylistä, Karjalan piäkaupunkista ta Šuomešta. Karjalan Šivissyššeuran, Kuusamo-Viena- ta Oulun Pohjois-Viena -šeurojen jäšenet tuotih mataššah monta lahjua arpajaisie varoin, kumpaset piettih juhlan lopušša.

Šuomen Pudasjärveltä tuli piäjärveläisien hyvä yštävä, Kesseli-šeuran johtaja Ape Nieminen. Tänä vuotena mieš jo monta kertua kävi Karjalan pohjosen eri paikkoih ta toi ihmisillä apuo ta tukie.

Juhlan alušša Piäjärven karjalaisien šeuran nykyni johtaja Marina Galdina kerto Kalevala-eepossašta, kumpasen enšimmäini painoš ilmešty tuiskukuušša 180 vuotta takaperin. Šeuran enšimmäisen piälikön Anni Vlasovan esitykšeštä šai kuulla šeuran istorijašta, elämäštä ta toiminnašta šekä kaččuo mukavie valokuvie. Piäjärven karjalaisien šeuran aktiivisilla jäšenillä myönnettih kiitoškirjasie ta muistolahjoja.  

Pruasniekan kulttuuriohjelmašša oli Piäjärven Laine-vokaaliryhmän ta pos’olkan päiväkojin kašvattijen esitykšie, Kiestinkin Aalto-kuoron, Sohjanankošen Šateenkaari-duetin ta koululaisien Lintuset-ryhmän lauluja ta tanššija šekä Šuomen vierahien esitykšie.

Pruasniekka onnistu. Rahvahalliset naispuvut, kalitat stolalla, tanššit ta laulut muissutettih karjalaisien elämyä.

 

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat