Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kalevalan muan perijät

Projektin puittehissa opaštujat käytih vanhah Haikol’an kyläh. // Kuva: Kuvat otettu http://vk.com/club94876555 -ryhmäštä

Miula on aina hyvä mieli, kun mie šuan tietyä, jotta nuoret tutkitah kotikylijä. Tällä kertua Internetin kautti mie šain tietyä Kalevalan muan perijät -projektista. Miula tuli mukava tavata tämän projektin järještäjän ta ošallištujien kera, ta keškuštella heijän šuunnitelmista, toiminnašta ta ruavon tulokšista.

Enšiksi mie vaštauvuin Svetlana Jalovitsinan kera. Svetlana on Petroskoin valtijonyliopiston opaštaja ta yliopiston istorijan musejon johtaja. Hiän on Kalevalašta päin ta tutkiu kotišeuvun istorijua. Hiän kerto miula projektin tavoittehista, ruavon menošta ta šen tulokšista.

Svetlana, mimmoni on tämän projektin ideja?

– Oli mukava tutuštuo Kalevalan neuvoštoajan istorijah, šuaha tietyä mimmoset laitokšet toimittih Kalevalašša 1900-luvulla, mitä mukavua rahvaš ruattih. Ta toisena tavoittehena oli opaštua erilaisien tietokuntien opaštujie kyšyö ta šuaha tietoja tiijonantajilta. Šiitä kaikki kerätty ainehisto myö šiirrämmä tietokonehohjelmah ta annamma še Kalevalan musejon käyttöh. Projekti oli mukava ihan erilaisilla studenttiloilla. Esimerkiksi istorjan tietokunnan opaštujien lisäksi projektih ošallissuttih halukkahat matimatiikan tietokunnalta.

Äijänkö opaštujua läksi Kalevalah?

– Matašša meitä oli šeiččemen henkie: kuuši opaštujua ta mie.

Mitä mukavua oli teijän toiminnašša Kalevalašša?

– Kaikki oli mukava. Rahvaš esitteli meilä valokuvie, kumpasissa näky kalevalalaisien tapoja ta perintehie: mitein piettih häitä, hautajaisie, erilaisie pruasniekkoja, mimmosie vuatteita piettih. Vielä hyö kerrottih omašta elämäštä, mitein hyö elettih 1900-luvulla. Šamoin meilä näytettih Mobergin talo, kirjapaino-musejošša, KALEVALATALO-etnokeškuš. Yhteheš myö pitimä 15 keškušteluo. Kalevalan eläjät ollah ihan erilaisie, yhet mielelläh kerrottih ta annettih tietoja, ka toiset ei tahottu vaššata kyšymykših.

Jatkuuko projektin toiminta enši vuotena?

– Kyllä, ensi vuotena myö niise tahomma lähtie Kalevalah, šentäh kun on vielä mitä tutkie. Esimerkiksi, meijän tuli mukava šuaha enemmän tietoja Kalevalan kylien välisistä yhteykšistä eli kulkukeinoista: miten rahvaš piäsi Luušalmeh, Jyvyälahteh ta mitein hyö piäššetäh šinne nyt. Šamoin meilä tulou uušie halukkahie, kumpasie pitäy opaštua kerätä tietoja.

Svetlana Jalovitsina lupasi, jotta kaikki kerätty materiali hyö annetah KALEVALATALO-etnokeškukšeh jo tänä šykyšynä.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat