Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Jättiä oma jälgi muale

Rahvahanrunohuon tiedäi ezittyy pionieroin puustos. Petroskoi, vuozi 1947.

Suomelazet ebäilemättä sanotah sidä omakse, gu se ilmestyi Suomes, sen kirjutti suomelaine Elias Lönnrot. Sen ližäkse, läs jogahine Suomes eläi tiedäy kuda-midä eepossah näh da on lugenuh sidä školas. Suomelazet kuvailijat da muuzikot, ezimerkikse Aleksi Gallen-Kallela da Jan Sibelius, kirjutettih tundiettuloi kuvii da oupperoi täs teemas. Omah ruadoh hyö suadih potkastuksen ei vaigu ”Kalevalan” lugiettuu, hyö iče käydih Ven’an Karjalah da kačottih, kui elettih runoloin tiedäi rahvas. Tämä runoloin pajatanduperindö nygöigi jatkau omua elaigua, ga parembi Suomen mual. Erähät suomelazet maltetah pajattua runoloi da tietäh, ku parahat maltajat elettih Vienan Karjalas. Heil on tutut Arhippa Perttuzen, Vasseli Kieleväzen, Ontrei Mallizen da toiziengi nimet.

Midäbo meil Karjalas? Ei ammui kyzelin tuttavii sih näh, mibo se on ”Kalevala” da ongo eepossu suomelaine vai karjalaine. ”Kalevalua” kaikin sanotah kogo muailmas tundietukse eeposakse, äijile kielile kiännetykse eeposakse. Erähät pietäh ”Kalevalua” tärgienny kniigannu, pannah sidä Biblien rinnale. Heijän mieles, ”Kalevalas” löydyy vastavuksii elaijan äijih probliemoih. Toine kyzymys oli jygiembi. Ven’alazet vastattih, gu eepossu on karjalas-suomelaine, nenga, smietin, heidy on opastettu školas. Karjalazet yhteh iäneh sanotah, gu ”Kalevala” on karjalaine eepossu, ku kai runot on kerätty Karjalan mual, eepossu on ottanuh allun karjalazis runolois, runoloi on pajatettu karjalan kielel, eepossu kuvuau karjalastu muailman nägemysty. Vastavuksii kaččojes silmäh iški se, midä vahnembakse ristikanzu tulou, sida enembän häi puolistau omua kanzua, omua kieldy da omua kul’tuurua. Toizin sanojen, oma identitiettu ruavahal kazvau...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat