Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Šankari Kiitehenjärven rannoilta

Tatjana Bogdanova (vaš.) harrašti urheilu ota oli ylen aktiivini ihmini.

Tatjana Bogdanova šynty 12. šyyškuuta 1918 vuotena Akonlahešša, köyhäššä talonpoikaispereheššä. Alkeiskoulun Tatjana lopetti Akonlahešša, šiitä mäni opaštumah Petroskoih.

Vuotena 1939 alko Talvišota ta Tatjana vapuaehtosien joukošša mäni rintamalla. Hiän toimi kiäntäjänä tiijuštelujoukošša. Šotatehtävien mainijošta täyttämiseštä 21. oraškuuta 1940 Neuvoštoliiton Korkeimman neuvošton presidiumin hyväkšymällä ašetukšella Tatjanalla oli myönnetty Šota-anšijoista -palkinto.

Kohta alko toini – Šuuri Isänmuallini šota. Yhtänä miettimättä 2. heinäkuuta 1941 Tatjana kirjuttautu šota. Kemissä neičyt piätti lyhytaikaset tiijuštelijien-radistien kurššit.  Hiän kerkisi toimie radistina vain vuuvven ajan.

Šykyšyllä 1942 vuotena Tatjana oli myöštyn šotatehtäväštä Akonlahteh, missä hänet pal’l’aššettih. Neičyt šalpautu eryähän talon lakašša ta rupesi vaššuštamah vihollisien hyökkäykšie. Tiijuštelijalla oli mukana vai yksi pistoli ta eryäš kranatti. Taistelu ei ollun tašavertani. Kahekšantoista šotamieštä kahen tunnin aikana yritettih piäššä talon lakkah ta šuaha Tatjana elävänä kiinni. Onnakko neičyt ei meinannun antautuo vihollisella. Monen epäonnistuon yritykšen jälkeh ne pommitettih talon kranattiloilla. Tiijuštelija mänehty šiinä iskušša. Tatjana oli täyttän vašta 24 vuotta… Kahenkymmenen vuuvven piäštä Šuurešta Voitošta, 10 oraškuuta 1965 vuotena Neuvoštoliiton Korkeimman Neuvošton ašetukšella Bogdanova oli kuolomah jälkeh palkittu Šuuren Isänmuallisen šovan I aštehen kunnivomerkillä šankaruošta ta urheuvešta taistelušša šakšailaisvallottajie vaštah.   

Šuuren Voiton merkkivuotena Viena-nimisen karjalaisen kulttuurišeuran alottehešta oli piätetty ikuistua šotašankarin Tatjana Bogdanovan nimi ašettamalla muistokiven tiijuštelijan šynnyinšeuvuilla. Muistokivi oli ašetettu Monument-firman ta Karelski okatiš -yhtijön tuvella. Muistokiven pal’l’aštamistilaisuš piettih Akonlahen kyläpruasniekkana, Petrunpäivänä, minne joka vuosi keräyvytäh kylän entiset eläjät ta niijen jälkiläiset.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat