Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Alku vaikie, ka lopušša aina kiitoš šeisou

1. Santra Stepanova (vaš.) 48 matan aikana on käynyn melkein joka kyläššä, missä eläy karjalaisie. // Kuva: Kuvat otettu S. Stepanovan pereharhiivašta

Santra oli ruatan koulušša jo viisi vuotta, kun Unelma Konkka kučču hänet Kielen ta kirjallisuon instituutin folkloriošaštoh. Niih aikoih opaštajie tarvičči ta oli vaikie piäššä koulušta, laitokšien oli kielletty ottua opaštajie töih. Viimein hänet kuitenki otettih laborantiksi. Enšimmäini keruumatka oli Kuolanniemellä Dmitri Balašovin kera. Šen jälkeh hyö Unelma Konkan kera valmissettih starinakirjan šuvikarjalaista ošua. Ruato tuntu Santrašta hyvin mukavalta: lukie, tutkie, kirjuttua.

Tuli aika valita tutkimušaihe. Unelma Konkka ehotti: ”Karjalaisie itkuviršijä ei oltu tutkittu, še on hyvin arvokaš ala, iänelläitkijie vielä löytyy.”

Konša talvella 1963 alottaja tutkija tuli Šongah, muamo kyšeli tyttäreltä uuvvešta ruavosta ta järki-imehnisenä šamašša hokšai asien ta neuvo:

– Muarie Malikina on tiälä! Hiän varmašti tietäy kaikkie, mitä šie tarvičet.

Santra on ollun uškollini valitulla uralla. Kun keryämini alko vuotena 1962, niin vuoteh 2003 šuati, viime vuuvvet on mänty kirjojen julkaisun hommissa. Kaikkijah 48 matan aikana, moničči yksin, hiän on käynyn melkein joka kyläššä, missä eläy karjalaisie, tai Murmanskin alovehella. Niin kun šano Matti Kuusi: ”Teorijat voijah muuttuo ta uuvvistuo, a folkloritekstit jiähäh ikuhisešti”.

Iänelläitkujen muajilma on erikoini ala. Ainehistuo keräyty Karjalan eri puolilta. Tutkimukšen tulokšena ilmeššyttih ”Karjalaisien itkuviršien kokoelma”, ”Karjalaisien itkuviršien metaforimuajilma” ta Itkuviršijen šanakirja.

Santra Stepanova on kirjuttan karjalaisien perintehen eri aloista ta lisäkši moničči toimittan toisien kirjuttamie kirjoja. Unelma Konkan kera hiän valmisti starinakokoelmie. Niina Lavosen kera Karjalaiset joijut -kokoelman. Tunkuon karjalaisien šuullini runouš -kirja avasi muajilmallla Belomorskin piirissä eläjät karjalaiset ta heijän erikoisen kulttuurin ta pakinatavan.

Konša alko karjalan kielen elvyttämini Santra Stepanova luati lapšie vašše Aukaisen sanasen arkun -lukukirjan.

Niin še on, ka kerätyt tiijot ei jätetä rauhah, aina vejetäh eteh päin. Niin kun runoilijan unettomuš ei riipu ičeštä, muusa puistau olkapiäštä: ”Nouše, ota kynä käteh!”

Nyt Santra Stepanova on pensijalla, ka ruato jatkuu. Hiän kiänti Itkuviršijen šanakirjan šuomen kielellä, tutkiu Šombarvi-kotikylän ta oman šuvun istorijua.

Karjalaiset voijah olla ylpienä, tämmösie ihmisie muajilmašša on vähän.

Toivotamma Santralla pitkyä ikua, tervehyttä ta tutkimušintuo.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat