Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kielen vaihtelušta ta kielimuutokšista

Dosentti Niina Kunnas kerto, mitein eryähien karjalaisien henkilöjen kieli oli muuttun kymmenen vuuvven aikana. // Kuva: Kuva otettu Oulun yliopiston kuva-arhiivašta

Kongressih otti ošua 380 tutkijua ympäri muajilmua. Valtava oša tutkijoista oli tullun Venäjältä, Virošta, Unkarista, Šuomešta ta Keški-Jevropašta. Tutkijat piettih esitelmie šuomelais-ugrilaisista kielistä, kirjallisuon alalta, arheologijan alalta ta monista muista teemoista. Kongressi järješšetäh joka viiješ vuosi ta aina eri maissa. Šuomešša kongressi oli järješšetty viimekši kakšikymmentä vuotta takaperin.

Tällä kertua Fennougristikongressišša piettih äijän esitelmie, kumpasišša tarkaššeltih karjalan ta vepšän kielie. Helsinkin yliopiston tutkija Outi Tánczos pakasi kielelliseštä purismista Karjalašša ta šaman yliopiston tutkija Ulriikka Puura kielien vaihtelušta vepsänkieliseššä keškuštelušša. Rajakarjalan tutkijat Itä-Suomen yliopistošta niisi piettih pakinua: Ilja Mošnikov kerto rajakarjalaismurtehien partisiipeista ta Marjatta Palander šekä Helka Riionheimo esiteltih, mitein šuomelaiset kačotah rajakarjalaisien murtehien eruovan šuomen kieleštä. Professori Vesa Koivisto pakasi eryähästä johoštyypistä šuomešša ta karjalašša ta Janne Saarikivi kielen vaihtelušta karjalaisešša kyläššä. Dosentti Niina Kunnas kerto, mitein eryähien karjalaisien henkilöjen kieli oli muuttun kymmenen vuuvven aikana.

Karjalan šanašto ta nimistö oltih niisi teemana monešša esitelmäššä. Denis Kuzmin pakasi karjalankieliseštä muaštošanaštoštošta, Olga Karlova vanhoista karjalankielisistä etunimilöistä ta Irma Mullonen vepšäläisien šukunimien šynnyštä.

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
Koudu: *
Partn`ourat