Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Oman pihan čomendai

Pavel Azmatov vestäy puus, ravvas da toizis materjualois. Veständybrujat ruadoh niškoi mies valmistau iče. // Kuva: Ol'ga Smotrova

Veškelyksen kylä, Miran piha, 2 -adresil olijas kois siiriči et astu. Pihas nävytäh käzin luajitut kukat da elätit. Keskipihua seizou mašin, nägyy – kohendusruadolois. Garažas ei ole tilua mašinah niškoi, sie on koin ižändän Pavel F’odorovič Azmatovan ruadopaja. Kerras sinnegi kučui meidy mies, konzu kyzyimmö händy sanalemah omas kumman ruavos.

– Vaste vai mečäspäi tulimmo, andoi ižändy must’oinkarvastu kätty.

Kaikis suurin puuvestos muasterin pajas oli kondii, ei vie loppuh suate luajittu. Moizen kondien Pavel F’odorovič luadiu kolmes päiväs – nerovui jo. Kondieloi da toizii elättilöi da linduloi rahvas puaksuh kyzytäh luadie oman kodipihan čomenduksekse. Muasterii äijät tietäh Suojärven piiris. Pavel Fodorovič on karjalaine, karjalakse maltai, Veškelyksespäi rodužin, ga talvel perehenke eläy Suojärves...

Huomaimmo tämän mökin jouččenii myöte, kuduat uijellah pienes järves, mökin rannal. Net ku elävät rouno ollah, kai lähälgi kaččojes – se on Pavel F’odorovičan ruado.

– Toiči parvi joučendu lendäy järven piäl, huomatah “omii” da laskevutah viele, iännetäh – keräle kučutah. A nämmä ei nosta lendoh, sanelou Pavel F’odorovič.

Järven rannikol kylyn rinnal seizotah kaksi kurgie, sarual – aistu pezäs, paččahas “huogavuu” tedri. Näimmo muasterin pajas suuren läpettäjän raudahizen kalan.

– Tämä on mustopačas kalale, rubei sellittämäh Pavel F’odorovič. – Enne täs järves kazvatettih kalua, se puaksuh pagei sadkois välläle uidelemah – kalastajile hyväkse sualehekse. Sen jälles kui tämä kalankazvattai Pohjaine tiedokeskus salbavui, järveh jäi vie kuda-midä kalua...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat