Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Viena ta vienalaini kulttuuri

Haikol’an kylä on hyvin tunnettu muajilmašša. Šiinä pietäh äijän festivaalija ta pruasniekkoja.

Vienan Karjalan pieni Haikol’an kylä on hyvin tunnettu muajilmašša. Šiitä tiijetäh kuin Venäjällä, šamoin ni rajan takuana. Täššä pieneššä kyläššä pietäh äijän festivaalija ta pruasniekkoja.

Šyyškuun alušša Haikol’a tuaš ottau vaštah vierahie. Šiinä pietäh jo kolmaš dokumenttikinojen festivali, kumpasešša esitetäh Vienašša kuvattuja tahi vienalaiseh kulttuurih liittyjie dokimenttikinoja.

Tänä vuotena festivalin ohjelmašša on kahen šuomelaisen dokumenttiohjuajan kinot ta Karjalan tašavallan kirjailijoista kertojat elokuvat.

Šuomelaini lehtimieš, radijotoimittaja ta dokumenttidilmien ohjuaja Arvo Ahlroos on luatin toista šatua dokumenttiohjelmua televisijolla. Yksi niistä on Viena – runon ja sodan Karjala -nimini ohjelma. Täššä elokuvašša I. K. Inhan valokuvat ollah tärkeimpänä lähtökohtana kertomukšella Vienan Karjalašta ta šen istorijan vaiheista. Filmi esitetäh I. K. Inhan 150-vuotispäivän kunnivokši festivaliohjelman enšimmäisenä elokuvana.

Vienan teema jatkuu kahešša muušša Arvo Ahlroosin ohjuamašša elokuvašša: Viena – poljettu maa ta Viena – heräävä kansa. Enšimmäini filmi kertou Vienašta Neuvoštoliiton aikoina, a toisešša on näytetty, mitein karjalaiset kylät on uhrattu meččäteollisuolla ta voimatalouvella, vain nyt kanša on noštamašša kanšallistuntuo ta vuatiu elintilua.

Filmien esitykšen jälkeh festivalin ošallistujilla tulou mahollisuš paissa ohjuajan kera ta esittyä hänellä omie kyšymykšie.

Enšimmäsen festivalipäivän loppupuolella näytetäh Kirjailijakuva Armas Hiirestä -nimini dokumenttiohjelma (ohjauš Miihkali Stepanov).

Festivaliohjelma jatkuu huomenekšella 6. šyyškuuta elokuvalla Häidenvietto Karjalan runomailla. Šen ohjuajana on šuomelaini musiikkitietehen professori Armas Otto Aapo Väisänen. Hiän oli tutkin šuomelais-ugrilaista kanšanmusiikkie. Jälešti esitetäh Laulu -filmi, kumpani šai Šuomešša šuuren šuosijon. Selma Vilhusen kino kertou 90-vuotisešta runolaulajašta Jussi Huovisešta ta nuorešta kuvataiteilijašta Hanneriina Moisseista ta siitä, mitein laulu heijät yhistäy. Hanneriina tahtou opaštuo runolaulutaituo ta šen avulla löytyä tien šyvemmällä omah iččeheh. Runolaulaja autto häntä. Šuunnittelu ta ohjauš Selma Vilhunen. Selma on kuvaohjuaja ta kirjoittaja. Šen lisäkši hiän on Oscar-palkinnon ehokaš.

Festivalin viimeni elokuva on Reino Rugojevin Vienalaiset häät, kumpani kertou häijen perintehistä ta tavoista.

Festivalin järještäjät – Haikol’an etnokeškuš ta Ort’t’o Stepanovin šiätijö yhteistyöššä Juminkeko-šiätijön kera kučutah kaikkie yhtymäh Elokuvafestivalih.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat