Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Oman rahvahan sydämes kandai

// Kuva: Margarita Kemppainen

Karjalan rahvahan roindujuuris oli langu, kuduadu myöte meijän ezi-ižät monii sadoi vuozii kannettih sydämes oman rahvahan eeppillizii runoloi da pajoloi. 110 vuottu tagaperin siämärveläine Miron Smirnov oppi kirjuttua runuo livvin kielel. Vaiku mennyön vuozisuan 30-vuozien aigah annettih vähäine välliä. Silloi lyhyöh aigah ilmestyttih Aleksandr Kirillovan, Krisun Miikulan, F’odor Isakovan, Nikolai Gippijevan (Lainen), Aleksandr Slojevan, Paavo Lukinan runot, Ivan L’ovkinan pajot, Iivo Nikut’jevan romuanu “Marfa” da monien toizien kirjuttajien tevokset.

Uvven potkastuksen andoi Vladimir Brendojev, kuduan enzimäzet runot ilmestyttih vuvvennu 1972, konzu ei olluh vie oigevustu käyttiä karjalan kieldy kaunehkirjutukses. Sen oigevuksen suaduu algajen vuvves 1990 ruvettih kirjuttamah Miikul Pahomov, Ol’ga Mišina, Aleksandr Volkov, Zinaida Dubinina, P’otr Sem’onov, Vas’a Veikki, kuduat on otettu Ven’an kirjuttajien liittoh da monet toizet kirjuttajat.

Sil allol tuli kaunehkirjutukseh Suavan Iivangi.

Ivan Stepanovič Savin on roinnuhes vuvvennu 1940 Siämärven kyläs. Hänen lapsestusaigu meni Anuksen Nurmoilas...

Livvinkielisty runuo Ivan Savin rubei kirjuttamah vuvves 1989 algajen. Hänen runoloi on painettu Oma Mua- da Olonia-lehtis, Carelia- da Mokša-žurnualois da monis kerävökniigois.

Kyläs kazvanuh da monis kohtis ruadanuh Suavan Iivan hyvin tiedäy karjalazen rahvahan elaijan, sydämeči kuulou da suvaiččou Karjalan luonduo.   

Muamankieli, oman rahvahan vahingot da ihalmot, luondoymbäristö ollah hänen runoloin piäteemannu, se kuuluu runolois:

Oman troppazen kaijan

Järvirandazel näin.

Pal’l’asjallannu äijän

Tädä troppua myö käin.

                          “Kodirandaine”

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat