Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kontiepojan starinallini muajilma

1. Kontiepoika-näytelmän taiteilija Jegor Kukuškin (vaš.), ohjuaja V’ačeslav Pol’akov, artista Aleksandra Anis’kina ta šäveltäjä Natalja Šamrai valmistauvutah tapuamiseh lehtimiehien kera. // Kuva: Kanšallini teatteri

Karjalaisen starinan juoni, kumpani on monilla tuttu lapšien kirjoista, Kanšallisen teatterin näytelmäššä on aulisti täyvennetty rahvahan šanontoilla, lauluilla ta tavoilla, kumpasie ennein muinoin tiesi jokahini karjalaini, a nyt vähä ken muistauki.

Kanšallisen teatterin artista ta ohjuaja V’ačeslav Pol’akov eleytti muinoiskarjalaisien muajilman. Hiän jo kymmenen vuotta on šuunnitellun tätä esityštä – juuri šilloin artista Andrei Harin valmisti käsikirjutukšen karjalaisien starinojen mukah laulujen ta loiččujen kera.

Leikiessä lapšet ruttoh muutetah roolijah. Heilä riittäy yheštä esineheštä, jotta esiintyö toisešša roolissa. Šamoin tapahtuu Kontiepojašša. Spektaklissa on kuuši näyttelijyä ta hyö esiinnytäh monešša roolissa nuamijojen avulla.

Kuušien okšien haju ta kantelen musiikki autetah eleyttyä starina. Lavalla kaikki on luajittu puušta nuamijoista alkuan tvorččah šuaten. Šemmosen puisen muajilman luati tunnettu taiteilija Jegor Kukuškin. Jegor jo toista kertua on yhteistyöššä Kanšallisen teatterin kera. Viime vuotena niise tandemissa V’ačeslav Pol’akovin kera hyö lavaššettih Egnerin Hyppelihiiri Myökki-Pyökkimečäššä -näytelmän lapšilla.

Muinoiskarjalaisien muajilmua on vaikie kuvitella ilman pakanallisie ritualija. Lavalla šankarit taissellah vihavoimie vaštah, paissah tuuhhujen kera ta luvetah taikašanontoja karjalan, šuomen ta vepšän kielillä.

Näytelmän musiikkikorissuš pohjautuu kanšallisih šoittimih: kanteleh, jouhikkoh, mänkkäräh, ruokopillih, sigudekih ta didgeridooh. Pitäy mainita, jotta näytelmäššä on käytetty vain elävyä musiikkie, yksikänä iäni ei ole kirjutettu fonogrammah. Lavalla iče artistat šoitetah eri musiikkišoittimie ta lauletah.

Näytelmän šäveltäjä Natalja Šamrai on karjalaisen musiikin asientuntija. Hiän opašti artistoja šoittamah kanšallisie musiikkišoittimie. Natalja Šamrai ei rua teatterissa ta enšimmäistä kertua šävelti musiikkie spektaklie varoin.

– Mie šoitan kanšallisie musiikkišoittimie ta opaššan šoittamah muita. Nykyjäh harvoikseh šuau kuulla elävyä šoittuo, šentäh mie piätinki käyttyä juuri elävyä musiikkie näytelmäššä.

Karjalaini starina on enšimmäistä kertua esitetty Kanšallisen teatterin pienellä lavalla. Oman Kontiepoika-näytelmän avulla ohjuaja V’ačeslav Pol’akov toivou yllättyä lapšissa rakkahutta Karjalah.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat