Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

#38 (1278)


  • #38(1278) | KandurahvasOl'ga Smotrova
    Sih välih puutuimmo järvie myöte soudajes. Tuakse jäi kasan nägöine suari – rahvahas sanottu Kodišuarekse. Sie on igivahnat sangiet hongat – kuolluot, liikkumattomat. Min verran karjalazen rahvahan polvie hyö nähtih – tulou vai arvata. Suaren agjal on puolitostu vuozisadua tagaperin elänyzien karjalazien kalmua grobničoinke, kuduat ei vie hapattu kogonah. Iel on randua pitkin nostettu kylä – Šuigärvi libo Šuikujärvi.

  • #38(1278) | Mielenvaldu   Aleksandra Ivanova
    Syvyskuun tulduu ainos juohtuu piäh souhozas ruadoaigu. Se oli minun enzimäine maksettavu ruado.

  • #38(1278) | PerehIrina Amosova
    Sanat ”sugu”, ”sugulaine”,”sugunimi” ollah yhty juurdu. Minun suvun juuret äijäl kiinnostetah minuu. Minun suvun puu, ammui on andanuh eloksen kaikile minun sugulazile da minulegi. Jo sadoi vuozii meni sit aijas, monii heis minä en tiedänyh, da ni nähnyh en. Ga milienne niitti yhtistäy minuu heijänke, da on moine tundo, ku olin sie, elin silloi.

  • #38(1278) | KulttuuriKsenija Veretennikova
    Venäläis-šuomelaisen kulttuuriforumin aikana Petroskoin Lohijoven jokiluhtašša oli pietty Kalakunda-festivali, kumpasen piäteemoina oltih kalanpyynnin kanšalliset perintehet, kalaruokien valmistamini ta vierahanvaraisuš.

  • #38(1278) | Kulttuuri
    Kulttuuri vaihtujašša muajilmašša – tämmösen nimen šai XVI Venäläis-šuomelaini kulttuuriforumi, kumpani piettih 24.–28. šyyškuuta Karjalan tašavallan piäkaupunkissa.

  • #38(1278) | Luonto Uljana Tikkanen
    Joka vuuvven aika on kaunis, vain niin šanotulla kultašykyšyllä on oma erikoisuš. Miušta juuri kultašykšy on paraš retkiaika.

  • #38(1278) | PersoonaMaikki Spitsina
    Tunnettu folkloristi, karjalan kielen tutkija ta kiäntäjä Raisa Remšujeva viettäy 65-merkkipäivyäh.
Lugijan mielii
Partn`ourat