Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Runonlaulajien šuvun perintehien jatkaja

// Kuva: Ol’ga Smotrova

Vienankarjalaini Raisa Remšujeva on šyntyn Tollojovešša 3. šajekuuta 1950 vuotena Pekka ta Santra Remšujevien šuurešša pereheššä. Hiän kävi kouluo Vuokkiniemeššä ta Uhtuolla. Vuosina 1968–1973 Raija opaštu Petroskoin yliopiston šuomelais-ugrilaisella ošaštolla.

Vuotena 1973 Raisa Remšujeva tuli ruatamah Venäjän Tietoakatemijan Karjalan ošašton Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin Folklorin ta etnografijan laitokšella. Hänen tutkimušaihiena oli Elias Lönnrotin Kantelettaren kanšanrunouvellini taušta ta karjalaini balladi. Folkloriretkijen aikana hiän keräsi runoja, itkuja, balladija, starinoja.

Šemmoni kiinnoššuš folklorih on Remšujevien perehen perintehie. Raisa Petrovnan muamo Santra Remšujeva (1914–2010) oli tunnettu runonlaulaja ta pohjoiskarjalaisien perintehien tietäjä. Pereheššä kotikielenä oli vienankarjala. Myöhemmin karjalan kielen kyšymykšissä Raija šai apuo ta neuvuo vanhemmilta, muamo rikeneh oli kiännökšien enšimmäini kuuntelija. Raijan ämmö Mari Kyyrönen (1883–1979) niise oli tunnettu kertoja, kumpasen hyvin tiesi šuomelaini tutkija akademikko Pertti Virtaranta.

Vuotena 1992 Karjalan pedagogisešša instituutissa avattih karjalan ta vepšän laitoš ta Remšujeva läksi ruatamah šinne karjalan kielen ta folklorin opaštajakši.

Raisa Remšujeva oli Vienan Karjalan piätoimittajana lehen peruštamisešta alkuan vuotena 1999 vuoteh 2006 šuaten. Ruato karjalaisen šanan kehityšalalla kohta šai Raisan kiäntymäh omah kirjallisušluomistyöh. Hiän luati kakši kirjua lapšilla, Ihmehhete ta Kolo-kolo kotasie, ta kirjutti runoja muamonkielellä. Lisäkši hiän kiänti karjalakši Lauri Kuntijärven Yheššä ylettih -romaanin.

1990-luvun alušša Raisa Remšujeva ošallistu Piiplijan kiäntämisruatoh vienankarjalaisella murtehella. Täššä häntä autto Helsinkin Piiplijankiännöšinstituutin ekspertti Sinikka Saari. Eri vuosina vienakši julkaistih erikseh kaikki nellä jevanhelie. A vuotena 2011 šuuren ruavon tulokšena tuli Uuši Šana vienankarjalakši.

Tänä vuotena Karjalan Šivissyššeura julkaisi Raisa Remšujevan mahtavan Kalevala-eepossan kiännökšen vienankarjalakši. Kalevalan kiännöštyö kešti kymmenen vuotta. Raijan šanojen mukah, hiän šuoštu šiih kahešta šyyštä: jotta eepossa šais lukie rahvahan runojen alkukielellä, ta šentäh kun vienankarjala on oikein kaunis kieli.

– Joka kiännökšen tarkotukšena on aina tuuvva ilmi šanoman ideja, mitä tarkemmin kuvata asie, jotta še tulis ymmärrettäväkši, on varma Raisa Remšujeva. – Šanašta šanah kiännöš moničči šuattau olla tolkutoin šanaröykijö, še ei anna lukijalla mitänä. Kiännöštyö näyttäy muamonkielen rikkahutta, jotta šiitä lukija vois juuvva šen elävyä vettä.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat