Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Šykyšyn värijä Vuottovuaralla

Kahen päivän pyöräilyretki Vuottovuaralla jiäy šen ošallistujien mieleh kirkkahana šyyšmuistona. // Kuva: Uljana Tikkanen

Mie tykkyän oman Karjalan luontuo, še on paraš liäkäri miula. Meijän Karjalan kallivot, männyt, jovet ta järvet annetah voimua ta parennetah henkie.

Viime vuotena šyyškuun alušša mie matkuštin Puanajärvellä. Tämä paikka on ihana ympäri vuuvven ajan. Kuitenki niin kovašti miellyin kultašykyšyh, jotta tänä vuotenaki kun šykšy alko läheštyö, mie rupesin ajattelomah minne läksisin matoilla. Petroskoin yliopiston Sampo-matkuštamisklubi autto milma täššä kyšymykšeššä. Sampo-klubissa on äijän pyöräilijie ta ne ehotettih miula lähtie käymäh polkupyörämatalla Vuottovuaralla 18.–20. šyyškuuta.

Vuottovuara, ili Vottovaara on Karjalan luoteisylänkön korkein paikka, vuaran korkevuš on 417 metrie ta šen huipun pinta-ala on kuuši nelijökilometrie, šentäh šielä on helppo ekšyö. Matkuštajalla pitäy olla mukana kartta, kompassi ta nyt on mahollista käyttyä GPS-laittehie.

Meijän matka alko piätinččänä. Työpäivän jälkeh 13 henken joukko oli valmis lähtömäh Mujehjärven piirih. Autoilla myö ajoma Himolan šuaten, šinne on 220 kilometrin pitkä matka. Himolah myö tulima jo yöllä, heti ašettima teltat ta mänimä muate. Šuovatan huomenekšella murkinan jälkeh panima matkalaukut polkupyörillä ta läksimä ajamah Vuottovuarah päin. Himolašta Vuottovuaralla on noin 20 kilometrie. Matka oli mukava – kirjava meččä, ruškiet šuot, hyvä šiä. Vain toičči tie oli vaikie, kun tiellä šattu šuurie tienlevisie ta muutoman metrin pitkie rapakkoja, eikä niistä nähnyn, mimmoni on rapakkojen pohja. Rohkiemmat meistä ruohittih ajua pyörällä niitä rapakkoja myöte, ka neiččyöt aššuttih niijen kyličči.

Pyhäpäivän huomenekšella myö ottima mukah kaikki tavarat ta varuštehet ta ajoma vuaran juurella. Jättimä polkupyörät meččäh piilopaikkah ta jatkoma matkua aštumalla vuaran huipulla. Meijän joukon ohjuajana oli urheilija, šentäh myö melkein juokšomalla kiertimä koko Vuottovuaran huipun. Vuaran toista rinnehtä myöte laškima alahakši ta nousima nuapurihuipuilla. Šieltä avautu  mahtava näköala – hyvin loitoš, šiih šuate kuni šilmä voit nähä, näky vihreitä, keltasie ta ruškeita meččie, pienie lampija ta šuuri järvi.

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat