Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Pienet šuomelais-ugrilaiset tähet

Pienet šuomelais-ugrilaiset tähet lahjotettih kaččojilla oikien lapšušilmapiirin ta omalla nerollah ta värikkähillä puvuillah šuatih ruavahat ihmettelömäh. // Kuva: Ksenija Veretennikova

Šuureh gala-konserttih, kumpani oli omissettu Venäjän valtijollisen Kanšantaitotalon 100-vuotispäivällä, ošallissuttih pienet artistat Karjalašta, Udmurtijašta, Komista, Mordovijašta, Mari El -tašavallašta, Vologdan alovehelta, Jamalo-Nenetskin, Hanti-Mansijskin ta Komi-Perm’atskin alovehilta.
Karjalan Kanšallisien kulttuurien keškukšešša 1. šajekuuta oli pietty kakši toimehpituo: lehistötapuamini festivalin järještäjien kera ta Ajan elävä lanka -näyttelyn avajaiset.
– Karjala aina yrittäy aktiivisešti ošallistuo Venäjän kulttuurielämäh. Olemma tyytyväisie, jotta šemmoni merkittävä toimehpito pietäh meijän tašavallašša. Šuomelais-ugrilaini läpikulku näyttäy, mitein lapšet, meijän tulija šukupolvi, ahkerašti šäilytetäh ta tutkitah omua kulttuurie, korošti Karjalan kulttuuriministeri Jelena Bogdanova.
Ajatuš festivalin järještämiseštä on šyntyn Komin tašavallašša kahekšan vuotta takaperin. Šen alkuhpanija on Venäjän Šuomelais-ugrilaisen keškukšen johtaja Tatjana Barahova. Festivalie on eri vuosina järješšetty nellyä šuuntua mukah: autenttini folklori, folklori nykyaijan tyylissä, heimolaistapuamiset. Nelläš šuunta tänä vuotena oli omissettu lapšien luomistyöllä. Enši vuotena festivalin järještäjien šuunnitelmissa on esittyä perehien luomisryhmien tuotantuo.
– Festivalin puittehissa järješšetäh erilaisie kulttuurin toimehpitoja, pietäh näyttelyjen avajaisie, seminarija, muasteri-oppija, kumpaset šuuntauvutah šuomelais-ugrilaisien kulttuurin ta kielen šäilyttämiseh. Onnakko piäteemana on rahvahallini tuotanto, šano Tatjana Barahova.
Festivalin puittehissa oli avattu Ajan elävä lanka -näyttely. Šiinä on kakši ekspositijuo, valokuvat ta videonäyttelyšali. Näyttelyn teema on šuomelais-ugrilaisien ta samojedikanšojen perintehien lähetyš toisilla šukupolvilla.
Festivalin vierahilla oli mahollisuš tutuštuo Karjalan istorijah, kulttuurih ta kanšallisih perintehih. Pienet artistat käytih kaupunkin musejoissa, ošallissuttih erilaisih muasteri-oppiloih ta tietyšti näytettih omua tuotantuo kaupunkin monien koulujen lavoilla.
Karjalan Musiikkiteatterissa 3. šajekuuta oli pietty šuuri gala-konsertti, kumpasen piäošallistujina oltih lapšet. Pienet šuomelais-ugrilaiset tähet lahjotettih kaččojilla oikien lapšušilmapiirin ta omalla nerollah ta värikkähillä puvuillah šuatih ruavahat ihmettelömäh.
Gala-konsertin alušša oli näytetty pieni filmi karjalaisešta Aleksei-pojašta, kumpani ennein unta arvautti toivomukšen, jotta hänen gostih tultis vierahat eri šuomelais-ugrilaisien alovehilta. Pojan toivomuš toteutti.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat